1. "Blogistani Näin opit lahjat haaveammattiisi http://nopeaoppisuus.bogspot.fi :
"Voi olla, että olet vahingossa ottanut älymallia sosiaaliselle ja muulle ymmärrykselle vahingolliselta taholta. Vain insinöörialoja arvostavat katsovat matematiikan lisäävän älyä. Muiden mielestä se on vahingollista ymmärrykselle ja etenkin elämänviisaudelle. Matematiikassa tehdään kovin vähän huomioita ja huomio on kohdistuneena kovin kapeaan piiriin asioita ja muut asiat yritetään siinä tiputtaa pois "häiritsemästä", mikä on jokseenkin sama kuin havainnonteon välttäminen eli mahdollisimman suuren typeryyden tavoittelu, typerys kun ei huomaa melkein mitään. Musiikin katsotaan sen sijaan lisäävän älyä, etenkin tajua erilaisista meiningeistä, mikä voi olla ammatinvalintamahdollisuuksien kannalta olennainen pääasia!"
2. "Matemaattisen varmasti" ei ole kovinkaaan varmasti. Abstrakti ihmiselle luonnoton asia, jossa vierekkäiset havainnot eivät tue toisiaan, tuo tyypillisesti laskuvirheitä ammattilaisillekin, sekä merkintävirheitä, joita on vaikea huomata, kun aihe on vaikeaselkoista ja vierekkäiset kohdat eivät liity yhteen samaa asiaa kuvaten. Niinpä matematiikan tulokset eivät ole varman havaintokyvyn tuomia. Paljon varmempia ovat aistihavainnot arkielämästä, osin siksi, että ne ovat mnimutkaisemmista keskenään yhteen liittyvistä asioista, mikä n ihmiselle luontaista. Tämän blogin ajattelukurssi turvautuu tällaisiin varmempiin havaintoihin, joita on helppo tarkistaa.
3. Yleesä tyhmä huomaa kovin vähän asioita. Huomiokykyään voiparantaa nauttimalla luonnon ym. monimuotoisen katselemisesta ja vaihtelevaisesta liikunnasta. Matematiikkaa luullaan vaikeaksi siksi, että matemaattiset väitteet kuten 2+1=3 tuovat niin vähän ymmärrystä, että se tuntuu tyhmyydeltä, mutta matematiikka siis onkin tuossa mielessä tyhmää eikä fiksumpaan menoon tottunut jotenkin onnu matematiikan kohdalla taitojensa osalta. Ihmisajattelu on luontaisesti sopeutunut paljon monimutkaisempien kokonaisuuksien hahmottamiseen. Esim. laskeminen käy helmpommin, kun lasketaan käpyjä, tuttuja ihmisiä tms., missä on muitakin merkityksiä, voidaan huomata erilaisia elämäntapoja ja ymmärtää elämää paremmin sen myötä, että tehdään paljon enemmän huomioita kuin matematiikka vain - ja silloin laskutsin sujuvat mielekkäämmin!
4. Tyhmä huomaa siis vain vähän. Hänen ajtuksiaan on muiden helppo seurata. Niinpä ryhmissä usein käy niin, että tosissaan hyvälaatuista jälkeä tekevä kohtalaisen tyhmä (muttei ihan osaamaton tai pääosin valehtelevainen) saa kaikkien arvostuksen ja tuen, siis asemaa. Mutta fiksut, joilla on uusia ideoita tarjottavanaan, jäävät monille liian korkealentoisiksi jsa niin heille vastataan "juu, ehkä niin" tms. joka osoittaa, ettei kuulija ole itsde ajatellut samoja linjoja, ja niin suurin osa hyvistä rakentavista ehdotuksista jää helposti käyttämättä. Tästä johtuu mm. naisten ja muiden fiksumpien huonoi asema: heidän hyvin perustellut mielipiteensä, saati sitten omat päähänpistonsa, ohitetaan helposdti kokonaan.
5. Tyhmä tekee ajateölessaan isoja merkintöjä "Tässä on TÄRKEÄ asia." ihan jo tavallisista pikkujutuistakin. Fiksu tekee monen monta merkintää samalla kertaa ja niistä muodostuu monimutkainen rakenteinen kokonaisuus, jossa on paljon asiaa. Herkkyys on toinen nimitys älylle ja taidolla, piittaamattomuus typeryydelle ja taitamattomuudelle.
6. Fiksu myös onnistuu enemmän. Positiivisten tunnemusitojensa mukaan suunnistane voi valita onnistuvia reittejä. "Armeijamaisen" tai "miehekkään" epäonnistumisen ilmapiirin mukaan strategioitas valitseva tyhmä mies tulee valinneksi epäonnistuvia reittejä. Aina ei kaikesta toimivasta tiedä, miksi se toimii. Se vain toimii ja kannattaa siksi valita! Fiksumpien ja etenkin vuosikymmeniä kokeneempien neuvomat ratkaisut voivat usein olla sellaisia.
7. Moni olettaa, ettei tyyli vaikuta älyyn, ei ainakaan olennaisesti heikennä sitä. Mutta ttyyli on tekemisentapa ja vaikka se olisi näytelty, vie se silti ison osan kapasiteetista ja heikentää siten älyä, joka on kiinni tekemisentavasta ja kunminhetkisestä kapasiteetista. Siksi miehet, jotka valitsevat tyyliään miehekkään ulkonäön saavuttamisen perusteella, pärjäävät paljon heikommin älyssä ja taidossa kuin naiset, jotka valitsevat t
ekemisentapansa kokonaan taidon ja älyn saavuttamisen tavotteiden perusteella.
8.a Moni matkii taitavampien ja kokeneempien tekemisentapoja ja valintyoja JA TEKEE SITTEN LISÄKSI OMAN VENKAUKSEN, MHIN KOKO JUTTU KAATUU. PITÄISI TEHDÄ OMA VENKAUS ENSIN JA KORJATA SITTEN TAITOON JA HYVÄÄN LAATUUN PÄIN MITÄÄN jälkeenpäin enää LISÄÄM'ÄTTÄ.
Venkauksen tekeminen on eri juttu kuin hyvän laadun tavoittelu. Venkauksen tekijä oelttaa, että hänen kapsiteettinsa riittää, vaikka hän tekisi jonkin oman epäviisaan tai riitaisan tempauksen lisäksi heti perään, mutta silloin katoaa hyvä laatu, havaintokyky heikkenee ja alkuperäiset hyvät puolet menetetään. Sen sijeen koulujärjen päälle voi hyvin tehdä arkijärkisen elämänviisaan version, kun se kerran on parempaa laatua eikä mikään typeröittävä insinöörimäistys tai sotilaallistus, jossa karsitaan huomion piiri eikä laajenneta niin kuin arkijärkeen ja elämänviisauteen siirryttäessä.
8.b Koulu opettaa asiaa, tietoainesta, ei ajattelun parasta tyyliä! Koulumaisuutta liiaksi matkivat jäävät kaikista tyhmimmiksi, esim. harjaantumisluokkalaiset ovat usein täysin koulumaisia ajattelutyyliltään. Arkijärki on paras ajatteluun, ks. ajattelukurssini tästä blogista!
9. Kroppa liittyy ajatteluun, Urautuneella on urautunut kjroppa ja moneen tarttuvaisella eloisa kroppa. Siksi kroppaan ei saisi tehdä keinotekoista ulkonäkötyyliä tms. ollenkaan!!!
10. Jos kiinnityt tuntein siihen, kuinka sisätilat ja rakennettu ympäristö tai koneet ovat hienoja, hienosti rakennettuja ajattelun kannalta katsottuna, heikentää se ymmärrystäsi olennaisesti, valtavan paljon, kun noiden rakenteet jäävät monimutkaisimmaksi, mitä kykenet hahmottamaan kunnolla. Elävä elämä on paljon monimutkaisempaa! Jos kiinnityt tuntein siihen, miten hieno luonto on rakenteidensa monimutkaisuudessa ajattelun näkökulmasta katsottuna, saat verrattomasti paljon suuremman älyn ja elämänymmärryksen!
11. Jos teet kaavamaisesti, et opi uutta ja olet siis tosi tyhmä. Jos vaihtelet tekemisentapaasi tilanteen ja seuran mukaan saaden aina vain uusia hyvin toimivia versioita, tekee se sinut paljon fiksummaksi! (Ruotsinkieliset ja monet miehet ovat kaavamaisia ja siksi heitä matkivat, esim. kai hämäläiset, jäävät tyhmemmiksi kuin muuten olisivat.)
12. Jos näyttelet fiksumpaa kuin mitä olet, ei kukaan puhu todellisen ymmärryksesi tasolla, vaan kaikki mitä ihmiset sinulle kertovat, menee sinulta ohi ja et opi mitään. Mutta jos olet rehellinen siinä, miten paljon ymmärrät, mihin tapaan ja mitä et ymmärrä, niin kaikki jotka sinulle puhuvat, puhuvat todellisen ymmärryksesi tasolta käsin ymmärrettävästi ja niin kehityt jatkuvasti parempaan, kun joka asiasta opit paljon uutta!
13.a Äly tai älyn puute ei ole synnynnäistä vaan perhepiiristä saatavasta mallista, elämän piiristä ja omista päähänpintyymistä kiinni. Kaikilla on edellytykset hyvään ajattelukykyyn, joka on suhteellisen kevyt kantaa, ks. ajattelukurssini tämän blogin varhaisimmista kirjoituksistra. Ajattelukyky on kiinni tekemisentavasta: siitä mitä tekee ja miten tarkalleen ottaen tekee, mitä painottaa ja minkä lyö laimin. Älystä katso tämän blogin muut kirjoitukset ja englanninkielinen älykkyysaiheinen blogini (nimeäni klikkaamalla näet blogieni listan). Yleensä kaikilla on edellytykset kaikenlaisiin tekemisentapoihin eli virittäytymiseen eri elämänalueille, vain heidän pääh'änpinttymänsä ovat esteenä.
13.b Pitäisi verrata eri tekemisentapojen ja näkökulmien tehokkuuseroja: huono on työläs ja jumiuttaa tekemisen lähes paikoilleen kummemmitta saavutuksitta, kun taas hyvä tehokas tekemisentapa avaa uusia näköaloja, onnistuu silmänräpäyksessä hienoissa asioissa, tuo keveän positiivisten tunteiden täyttämän tunnelman kuin ei työtä olisikaan vaan pelkkää lomailua ja hupia.
Blogistani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi :
"Taitavasti tekeminen sujuu helpon keveästi vahvoint untein positiivisissa merkeissä, kuin huomaamatta mutta hyvällä elämänmakuisella huomiolla. Taitamattoman tekemiset taas ovat työläitä, niihin kompastuu. Siksi avainhetket voivat mennä ohi huomaamatta ja tekeminen jumiutua paikoilleen mitään uutta sallimatta. Näin siis siksi, että jos uhraat aikasi työmäisyyksiin etkä keveisiin tunteidenmukaisuuksiin, niin käytät niin tehottomia tyätapoja, että et pääse niillä minnekään. Ja jos keveästi sujuvana hetkenä et tenhoudu ja lähde mukaan sitoutuen pitemmäksi aikaa, satsaten juuri niihin upeimpiin luaaveiden kaltaisiin juttuihin, niin menetät uppoutumisesi parhaimpiin toimivimpiin tekemisentapoihin ja siis mahdollisuutesi suureen menestykseen elämässäsi! Tartu hetkeen!"
14. Tietokoneiden käyttö ja insinööritaidot eivät ole erillinen ajattelutyyppi vaan rakentelun taitoa ja käsitöihin verrattavat.
15. Erot ajattelukyvyssä ovat yleensä eroja käsityksessä siitä, millaisia äly, taito, viisas strategia maailmassa ja elämänviisaus ovat. Jos ihminen jää tyhmäksi, hänen käsityksensä siitä, millaisia älykkäät ovat, vastaa hänen nykyistä taitotasoaan virheineen, joten hän ei tavallaan ole jäänyt haaveistaan kauaksi vaan hän on asettanut haavetasonsa liian alas. Esim. monen alan ammattilaiset eivät ole muuta kuin kouluja monta vuotta käyneitä, eivät niin kovin fiksuja perusajattelutavaltaan, joten heiltä mallia ottamalla ei kevity kovin fiksuksi, vaan he pärjäävät tietämyksensä varassa.
(Ihmistä itseään tyhmempi esikuva on kai tavallisin syy sille, miksi jonkun taitotaso jää alemmas kuin mitä se hyvin voisi olla esim. tämän blogin ajattelukyvyn kehittämisen ohjeilla.)
16. Kukin elämänlue on erilainen ja vaatii itselleen sopivan lähestymistavan. Insinöörityöhön tähtääviä harjoitteita ei sovi tehdä muilla elämänalueilla vaan niillä olisi käytettävä kullakin omaa lähestymistapaansa. Insinöörityötäkin oppii parhaiten, kun ei sotke sen tyypillisiin tehtäviin mielikuvia muiden elämänalojen aihepiireistä, vaikka hahmontunnistuskykyä ja hyvää sanastoa insinööri tarvitsee kyllä laajemmin myös työhönsä. Myös insinööri tarvitsee arkijärkeä, jolla setviä elämän tuomat ongelmat.
17.a Lapset ja nuoret opettelevat yleensä kunnolla huolehtimaan niistä asioista, joita aikuiset pitävät elämässä pärjäämisen kannalta tärkeimpinä. Nykyään lapsille ja nuorille toitotetaan tietokoneiden kanssa pärjäämisen tärkeyttä. Ikävä kyllä monet ottavat kehotuksen niin, että kannattaisi muka matkia tietokoneita jollain lailla, vaikka tarkoitus on vain oppia käyttämään tietokoenita ja etenkin olla oppimiskykyinen tietokoneiden kehittyessä.
17.b Se, joka matkii rakennettua, esim. koneita, tyhmentyy valtavasti ja alkaa tehdä ajatusvirheitä, sillä rakennettu on visuaalisesti paljon yksinkertaisempaa kuin elämä kokonaisuutena, vain muutamista simppeleistä viivoista koostuvaa, ja objektiivinen ajattelu käy suurimmaksi osaksi kuvin. Luonto taas on visuaalisesti kovin monimutkainen ja terveistä elävistä kokonaisuuksista koostuva, joten se olisi moni verroin parempi vaikute ajattelukyvylle.
18.a Jokaisella ihmisellä on eri taidot, heikkoudet ja lahjakkuudet. Ne johtuvat hänen tekemisentavastaan ja niinpä tuo taitojen jakauma tarttuu sosiaalisissa kontakteissa samanlaistamisen myötä. Ajattelukyvyltään itsesi tasoinen vaikuttaa samaan tapaan järkev'ältä kuin sinäkin, tyhmempi palikkajärkiseltä ja fiksumpi jotenkin ei-teknisellä tavalla vaan aistivalla tavalla monimutkaisemmalta, tuntevalta, elämänviisaammalta ja musiikkimaisemmalta hahmotustavaltaan, yleensä kunnolla hahmottumattomalta. Kussakin tilanteessa käytetty ajattelutapa ja näkökulma vaikuttavat yleensä tavallisilta ja luontevilta, vaikka ne olisivat taidoiltaan ja valinnoiltaan eritasoisia kuin omasi, sillä ne ovat tuon toisen tavallinen näkökulma, taitotaso ja elämäntilanne. Sama ihminen voi ajatella yhtä aikaa sekä fiksusti (musiikkimaiset ajatusten osat) että tyhmästi (insinöörien matkiminen, insinööripää sopii laitteiden rakentamiseen eikä ole ajattelutapa), jolloin lopputuloksen taso riippuu siitä, kumpi ajattelu on dominantissa asemassa hänen ajattelussaan.
18.b Koska olemme sosiaalisia, ajattelumme näkövinkkeli vaihtuu koko ajan ja opimme niin uusia lahjakkuuksia: eri aihepiireihin sopivia lähestymistapoja. Mutta siitä seuraa myös, että jos yhden kanssa juttelemme hänen mieliaiheestaan, niin palikkajärkisemmän tuttavamme kanssa jutellessa emme enää ymmärräkään siitä mitään vaan siitä on tullut hepreaa. Mielekkäintä olisi keräillä eri näkökulmia ja tekemisentapoja ja laajentaa niin osaamisensa piiriä.
19. Ei ole tulossa insinöörien aikakausi, vaikka maailma teknologisoituu. Kaikista töistä helpoimmin juuri insinöörityöt sopivat kokonaan tietokoneiden tehtäviksi laitettaviksi, sillä insinöörityö on lähes kokonaan laskennallista ja siis jo nykytietokoneiden ominta alaa. Ei siis tarvita loputonta joukkoa tulevia insinöörejä vaan vain muuta elämää ymmärtäviä teknologiankäyttötaitoisia ihmisiä, osa tietokoneavusteisten laitteiden käyttömukavuudesta huolehtimaan ja osa muun elämän töihin kokonaan. Tulevaisuuden tietokoneet tarvitsevat samantapaisia taitoja kuin videonteko-ohjelman käyttö, ajastimen käyttö ja kameran säädöt. Tärkeintä on kehittää muun elämän ymmärrystään ja sopeutua muuhun luonnollisempaan elämänpiiriin ja suuntautuneisuuteen, sillä niitä tehtäviä ei tietokone vie.
20. Ongelmanratkaisussa kannattaa kiinnittää huomiota aiheeseen sen verran, että saa muodostettua jonkinlaisen tilannekuva, jossa on ympäirstöäkin. Sen jälkeen kannattaa satsata lähestymistapoihin, jotka yleensä tuovat paremman tuloksen: taiteiden kohottama ymmärrys, uskonnot, filosofia, elämänfilosofia, naisten kulttuurillinen tunneviisaus, terveet ikiaikaiset elämäntavat ja maailma terveelle tolalle, tms. Jos käytät hedelmätöntä lähestymistapaa, joka toi ongelman, juutut helposti tuohon ongelmaan niin kauaksi kuin lähestymistapasi on sama, joka toi sen, mutta heti, kun vaihdat hedelmällisemmälle lähestymistavalle, elämäsi ja tyoimintasi piiri avartuu ja ongelma katoaa melkein kuin tuhka tuuleen.
21. Yleensä sosiaalista kautta oppii toisten taidot hyvin nopeasti, esim. yhden laulun soidessa jo laulajan näkökulman tai ainakin sen, mitä kuvastuu laulussa elämänviisautta. Yleesä on itsellä jotakin ideaa siitä, miten tuota taitotasoa vielä jonkin verran parantaa esim. syvällisemmäksi. Mutta sitten toisella tavoin suuntautuneessa seurassa voi unohtaa oppimansa, mutta jos samantapaiseen oppiin törmää jonkin aikaa vaikka kerran viikossa, niin kyllähän se useimmilla jää korvan taakse.
22. Lapset eivät yleensä ole tyhmiä vaan käyttävät montaa eri lähestymistapaa, niin kuin hedelmällisintä onkin, ja saattavat kokeeksi käyttää myös hedelmättömiä lähestymistapoja, kun luulevat, että ne ovat harjoittelusta kiinni, mutta se tyhmentää ja noitakin asioita oppisi, jos käyttäisi kokonaista kirjoa lähestymistapoja ja oppisi niistä sitten hedelmällisimmät. Tyypillisimmillään tällainen virhe tulee vastaan insinööritaidoissa, sosiaalisissa juonitteluissa (ruutumalli ei sovi niihin) ja teoreettisen ajattelun oppimisessa. Ei siis saisi kiinnittyä ensimmäiseen mielikuvaansa siitä, mikä noiden asioiden tyyli kuuluu olla, vaan kehityttävä taidoissa ja muodostettava aina vain uusi tyylimielikuva hedelmällisimmistä ratkaisuista. Onnistuneen ratkaisun kriteeri ei ole tyyli vaan taito ja onnistunut tulos, jossa ei ole isoja haittavaikutuksia muuhunkaan elämään ja maailmaan & siis myös toisiin.
23. Suurempi ikä tuo mukanaan harjoitusta ja kokemusta ja siksi paremmat taidot: tehtävistä selviää helpommalla ja saa silti selvästi enemmän aikaan. Jotkut kuitenkin muistavat mojovan tunteen lapsuudestaan, kun saivat jotakin aikaan, ja luulevat, että se vain on oikeaa, tavoittelemisen arvoista elämää. Näin he eksyvät arvostamaan huonomman osaamisen tason mukaisia vanhoja valintojaan nykyisen osaamisentasonsa sijasta. Tyypillistä näille ratkaisuille on, että ne ovat jotenkin mekaanisia ja niissä on huomattu vain yksittäinen asia eikä monta tai monenmonta. Sosiaalisina ratkaisuina ne ovat tappelevaisia ja niistä puuttuu käsitys, että oma etu voisi sopia yhteen muiden edun kanssa sekä käsitys harmonian ja tunteidenmukaisuuden hyödyllisyydestä. Niistä siis puuttuu kyky hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia ja tilalla on väite, että moiset pitäisi karsia pois.
24. Moni osaa monta eri ajattelutyyppiä, muttei ole arvioinut, mikä niistä on mitenkin hyvä. Ajattelutavoista pitäisi arvioida, kuinka paljon ne huomaavat ja miten varmoja niiden huomiot ovat. Ajattelutavat, joilla on osanaan herkkä tiedostavuus (katse, tunnelmat, tunteet), huomaavat usein maiseman verran katseltavaa kerralla, jolloin ne voivat olla kovinkin tehokkaita.
25. "Sitä paitsi ikä tuo saman ilmiön: muutut suurimpiin haaveisiisi päin, sillä vain niiden vaatimuksiin jaksat loputtomasti mukautua joka solullasi ja koko elämäntavallasi, ja ajan kanssa yrittäminen suurimpiin haaveisiinsa päin huolehtii lopusta: viiden tai kymmenen vuoden pästä et eläkään pidemmälle ehtineen harrastajan elämää vaan sen, jolla oli aitoa omaa näkemystä, sen, joka kohtaa koko jutun hienoimmassa sinua eniten kiehtovassa muodossaan, sen, josta olet ottanut loputtomasti mallia, vaikket olisi uskonut koskaan mihinkään sellaiseen yltäväsi! Mikä oli viisi vuotta sitten vain saavuttamaton unelma, voi jo tänään olla käytännössä totta elämässäsi ja identiteettisi olennainen osa!"
(Haaveammattiin-blogistani)
26. Moni luulee, että liikkeensä voi valehdella ja ettei se paljoa haittaa, hämääpähän vain muita, mutta mieli pelaa yhteen keho9n kanssa ja luonnollisen elekielen korvaaminen ajatuksen ohjaamilla tai muuten keinotekoisilla liikkeillä rajoittaa mielen ymmärrystä ja tuo pahan olon ja sitä myöten (pahaa oloa pois korjatakseen) pahantahtoisen aggressiivisuuden, niin kuin valehtelu ja näytteleminen yleensäkin. Ihmisessä on kaipuu omaan rooliin, omana itsenään olemiseen ja toimimseen ja se on toiminnalliselta kannalta välttämätöntä: meidän on ponnistettava siltä pohjalta, joka meillä, tultava tunnustetuiksi ne arvot omaaviksi, jotka meillä on, ja koettava tekojemme yhteys sosiaaliseen asemaamme. Rento luonnollinen keho on valmis moneen ja muuntuu tilanteen mukaan reaktiivisesti. Rennossa kehossamme me peilaamme vaistomaisesti muiden liikket ja ymmärrämme sitä kautta heitä paremmin. Rento eläväinen keho sallii monenlaiset tekemisentavat ja auttaa meitä ymmäörtämään, mikä tekemisentapa on mihinkin poaras ja miten eri ihmiset eroavat tekemisentavoiltaan. Rento luonnollinen keho tuo moninkertaisen älyllisen kapsiteetin. Mutta keho toimii yhdessä katseen kanssa, joten punttiksen seinien ja laitteiden katseleminen liikkuessa tyhmentää visuaalisen ympäristön liian yksinkertaisuuden vuoksi.
27. Kuiva on tyhmempi kuin rehevä. Kuivan hyvänä pitämä ajattelu ja kehonkieli on samanlaista kuin ensi kertaa asioista kuulevan terminologinen ymmärrys, jolla ei ole tukenaan käytännön kokemusta. Siksi monen koulutus on kuivan tyylinen ajattelultaan, mutta ne osat, joista on runsaasti omaa kokemusta, ovat rehevästi hahmotettuja. Rehevä pystyy valitsemaan monesta tekemisentavasta ymmärryksellään ja havaintokyvyllään ja siksi myös opastamaan muita kohti parempi tekemisentapoja.
28. Kamalan monella elämänalueella tosi moni luulee, että terminolognen ja viivamallinen jotenkin koulumaisen näköinen ymmärrys olisi parasta, mutta eihän ole ollenkaan niin vaan melkein päin vastoin. Tuollainen ymmärrys on nimittäin sellaista, mikä syntyy, kun tuossa aihepiirissä täysin kokemusta vailla olevalle kerrotaan sen asioista. Niin hän saa jonkin kuvan asioista ja tulee usein merkinneeksi: "Tässä oli yks juttu, joku tuontapainen." ja teke siihen jonkinlaisen viivan tai termin siihen viittaamaan. Omissa harrastuksissa huomaa, että kun ensi kertaa kuulee jostakin asiasta, niin se "Tässä ois joku tuollanen juttu."-tyyppinen ja yleensä siihen viitataan jollakin termillä tai muutamalla termillä. Sitten kun sitä saa omaa kokemusta, niin se tulee tyylille "Tää menee jotenkin näin. Vai?" ja myöhemmin "Tää on tällanen tuttu juttu." ja sitten kun on taitoakin paljon enemmän, niin "Tätä voi käyttää tässä monella tapaa. Vaikkapa näin ta näin tai sitten ois joku noistra, ne on hyviä kun..." El osaamisen lissäntyessä termit korvaa aistittu kuva tms. tuosta asiasta ja myöhemmin siihen liittyy laajempi kuva tuosta aihepiiristä ja siitä, miten tuo juttutoimii, ja oikein taitavalla on jo monpuolinen ksätys siitä, miten sitä voi käyttää ja mihin kaikkeen ainakin ja kuinka sen hyvin saa käytännössä toimimaan. Eli laihasta kuvasta on siirrytty rehevään paikkansa pitävään kuvaan ja arvailusta paljon laajempaan varmaan tietoon. Kokenut on siis paljon taitavampi kuin aloittelija ja rehevästi ja paikkansapitävästi asian hahmottava parempi koulumaista, terminologsta ja valehtelijaa.
29. Mon luulee, että lahjakas oppilas on ikään kuin lahjoituksena saanut paremmat taitonsa, mutta oikeasti hän on kiinnittänyt tehtävien vaatimuksiin enemmän huomiota ja oman nbäkemyksensä mukaisiin venkauksiin ja ajattelun tyylikysymyksiin ei ollenkaan. Ajattelun taito ei synny työmäisyydestä, ajatusten ulkonäöstä, vanhan kaavan mukaisuudesta, teoreettisesta tyylistä, kireydestä tai opiskelua ja opiskeltavaa asiaa arvostavasta asenteesta. Ajattelussa taitava tuumii työhön ryhtyessään: "Ai, tässä tarvitaan tollanen, ryhdynpä tekemään sitä, vaikkei sellainen ole ihan omimmam luonteeni mukaista.", kun taas tyhmäksi luokittuva tekee vapaamuotoisesti omia juttujaan "Tää ois vakka tollanen mun mielestä hienon näköinen." Näin tunnollisemmalle syntyy kokemusperäistä näkemystä asiasta "Ai, mutta tuohan onkin hyvälaatuinen, opettelen sen.", kun taas omia venkauksia muhinoiva jää tyhjän päälle osaamisessaan.
30. Ero näytellyn ja aidon välillä on useimmiten taitotasoero. Tyhmä oppii, kun joku taitava opettaa ja antaa ohjeen, jonka mukaan tehdä. Taitavampi oppii mallista katsomalla, kun osaava tekee. Sitä taitavampi osaa matkia osaavampaa tuttavaansa tai esikuvaansa, kun vain tuntee tämän, niin jo saa otteen tämän lahjakkuuksista ja yleisimmistä taidoista omaksumalla tämän tekemisentavan ja näkökulman. Hän on siis tavallaan ottanut roolikseen tuon toisen taitoihin liittyvät piirteet, tavallaan vähän niin kuin näyttelee tavoitteenaan muutamassa vuodessa kehittyä niin taitavaksi kuin esikuvansa, saaden nuo taidot aikuisen elämänsä osiksi. Vielä taitavampi sitten osaa jo itse ja tekee vaan mutta jonkin verran kaavamaisesti. Sitä taitavampi osaa muutaman eri version, joilla tuon jutun voi tehdä, ja osaa valita niistä parhaan. Vielä taitavampi löytää noissa valinnoissaan tilaa elämälle ja itseilmaisulle, ja niin hänestä on tullut aito. Sitäkin taitavampi osaa löytää tuon luontevuuden muillekin. Vielä taitavampi osaa löytää kaikille sopivia luontevia ratkaisuja, jotka ovat hyviä elämän ja taitojen sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta ja luontevia tarttuvia oppia: sellaisia ovat monet laulut - jonkinlainen tunteita koskettava tarttuva itseilmaisu, jossa on paljon viisautta.
31. Yleensä kun tehdään jotain mikä vaati tietyn verran miettimistä, niin hidasjärkinen miettii kauan ja joutuu omistamaan koko kapasiteettinsa sille, ja niinpä hän selvään näyttää miettivältä, mutta fiksi miettii vikkelään, kunnolla ja käyttää vain pienen osan kapasiteetistaan moiseen helppoon tehtävään, ja niinpä hänen olemuksensa ei ole yhtään mietteliäs, virallinen, jäyhä, kireä tms. pohtimaan ryhtymistä kuvasteleva. Tällöin hän tulee sekoitetuksi niihin (esim. psykologit yms.), jotka eivät pohdi ollenkaan vaan jättävät laatukriteerit pois - kai vaikuttaakseen noilta vikkeläjärkisimmiltä tuntevilta jo kaiken viisaasti miettineiltä. Siksi taitavilta usein perusturvallisuus prakaa, kun toiset eivät huolehdikaan omaa osaansa tavallista taitotasoaan pitkin niin kuin heidän ammattitaitonsa on, vaan heittävät kaikki laatuvaatimukset romukoppaan ja tekevät yksinomaa pahoja rimanalituksia, vaikka viisas oli huolehtinut oman osansa jo etukäteen eikä ole mikään rimanalittaja itse, onpahan vain jo työnsä tehneen tapaan leppoisa.
32. Joka selviää jonkin verran vaativasta tehtävästä helposti, on fiksumpi kuin useimmat muut. Se, joka selviää siitä helposti ja lomalaisen tyylillä, on vielä paljon fiksumpi. Se, jolle tehtävä on vaativa, kovin työmäinen, on tyhmempi kuin muut. Ja se, joka on kireä ja haluaisi luoda sääntöjä, että melkein koko elämä on uhrattava tuollaisissa tehtävissä menestymisen eteen, on vielä paljon tyhmempi.
33. Tytöille ja naisille sanotaan, että jos miesten taidoissa tai armeijassa on jotakin korjattavaa, homma hoituu parhaiten siten, että kukin nainen korjaa oman miehensä. Mutta sehän on 2,5miljoonaa -kertainen vaiva! Jos osaa hyvin opettaa jonkin elämässä tarpeellisen taidon, niin parempi, että kirjoittaa sen paperille tai koneelle, jolloin sen voi kerralla opettaa kaikille. Mutta se on siis median työtä eikä armeijan. Jos luet lehden päivittäin, luet valtavan määrän tiedon- ja ymmärryksen palasia ja aika tekee loput: 3 vuodessa luet tuhatkertaisen määrän asiaa.
34. Asiat, joita toiset arvostavat suurina ihanteina ja ylimmän taidon piirteinä, kuten taide ja uskonto, mutteivät tunne saavansa niihin kylliksi tilaisuutta, ja joita toiset niihin tilaisuuden saaneet eivät niin arvosta ja saattavat laiminlyödä tai koko touhu mennä pupuksi, niin nuo asiat ovat yleensä sellaisia, että ne vaativat, että kaikki tavallisten taitojen perusasiat on huolehdittu hyvin hyvällä laadulla ja ettei mitään tavallisten taitojen osia ole laiminlyöty. Silloin ne ovat ylivertaisen taidon rakennusaineita ja tavallisia taitoja laiminlyövien käsissä joko jotain kummaa kautta ihme kyllä jotenkin toimivia tai puppua vain. Tällaiset taidon ylemmät asteet eivät toimi yksinään vaan vain muuten kunnollisen elämän kokonaisuuden osina, tai siis jokin puoli niistä toimii, jos sen kerran juuri huolehtii, mutta kokonaisuus lässähtää jotenkin, kun muut puolet puuttuvat.
35. Moni tyhmempi olettaa, että jos ajattelee asiat läpi, etenkään kunnolla, on pondeeraavan näköinen jonkin aikaa, esim. minuutin tai muutaman, niin että ulkonäöstä näkee, pohtiiko vai ei. Mutta fiksummalta miettiminen sujuu keveästi, ei siis näy melkein ollenkaan, ja nopeastikin, niin että miettimisen hetki voi olla alle sekunnissa ohitse ja silti asiat mietitty perusteellisemmin kuin keskustelutovereilla.
36. Kun kaikista taitavimmista ottaa mallia, oppii hyviä tekemisentapoja ja kasvaa taidoissa ja laadussa. Mutta jotkut ottavat mallia liian sosiaalisesti, liian uskollisesti piirteitä matkien kuin aikoisivat muuttua toisen kaksoisolennoksi tai näytellä tätä. Silloin he eivät opi taitoja vaan sosiaalista olemusta, mikä ei ole taitojen perusta vaan elämäntavan heijastumaa ulkonäössä ja mielialoissa. Sen sijaan eri elämänalojen taitavimpia pitäisi matkia noiden tekemisten tekemisen merkeissä eikä tarkkaan kopioiden vaan ideoita napaten, taidon rakennuselementtejä oppien ja niille omakohtaisen itselle luontevan version löytäen. Silloin ne eivät vie voimia pois muilta taidoilta vaan kasvattavat esimerkin avulla kapasiteettia muitakin taitoja varten.
37. Lapsille usein opetettava kiinnostus tähtiin ja avaruusaluksiin ei ole viisasta, koska avuruusalus on kovin köyhä visuaalinen ympäristö, jossa on lähinnä suoria viivoja ja tyhjiä pintoja, eivätkä ne opetaa ajattellun ja taitoihin tarvittavaa hahmontunnistuskykyä ollenkaan. Sen sijaan kiinnostus ihmistähtiin siis taitaviin esikuviin ja lahjakkaisiin ihmisiin, joilta oppia lahjoja matkimalla summittain, aidosti eikä yhtään näytellen, tekemisentapaa, keskittymisenkohteita, arvoja ja elämäntapaa sekä luonnollista tyyliä (ei näytellen vaan tehden samojen elämänalueiden juttuja itse rehdisti). Mutta liian tarkka matkiminen pienentää omia elämänmahdollisuuksia, joten pääelementtien nappaaminen oman repertuaarin osaksi, kenties oman elämäntavan osaksi, jos on erityisen harrastunut noista taidoista, opettaa noita lahjoja ja taitoja. Koulun penkillä kaiken oppinsa saaneet eivät kelpaa malleiksi vaan ne joilla on omaa näkemystä, omakohtaista osaamista, omaa lahjakkuutta noissa asioissa ja hyvä oppimiskyky tuossa aihepiirissä.
38. Kireä tyyli ei ole hyvä, sillä se rajoittaa havaintokykyä ja tekemisentapavaihtoehtojen määrän. Kireä tyyli syntyy siitä, kun lukee asiaa ulkoa ja se jää kirjoitetun kielen tapaiseen muotoon, lttänäksi ja vaille elämääkoskettavuutta ja omaa ymmärrystä. Sen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota ajatusmielikuviin: millaisia nuo ilmiöt ovat, mikä on niiden rooli maailmassa, jossa elämme, entä elämässämme, mitä niiden kanssa pitäisi tehdä ja miten se heijastuu mielenmaisemassamme ja tekemisissämme.
39. "Maailmassa on paljon kaavamaisia vaatimuksia ja kaavamaisia oppeja ja on tärkeää löytää tilaa omalle itselleen ja itseilmaisulle niiden paineessa. Usein auttaa, kun miettii, että mikä tässä oli ideana, kuinka tuota ideaa noudatetaan ja miten tekisin sen minulle luonnollisella tavalla, esim. kaavamaisen liikkeen sijasta oman tunnemotivaation mukainen spontaani samansuuntainen liike, joka ajaa summittain saman asian." (Lainaus blogistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi kohdasta Terveet elämäntavat)
40. Keskustelut ovat kirjojen ja sisätilojen sekä ulkoluvun makuiset, kun taas elämää
kantaa käytännön arjen elämän virta, sen toimeliaisuudet, tunteet,
ystävälliset sosiaaliset kontaktit ja meininkiä vain nostaa ylöspäin
sivistys, viisaudet. Sivistys ei siis korvaa peruselämistä vaan
neuvoo, miten siitä peruselämänvirrasta luopumatta saisi paremman,
siis vähän niin kuin tienviitta mutta ei niin kuin tiilistä
rakentaminen.
41. Kun pojat ja miehet asettavat tärkeysjärjestyksessään tärkeälle sijalle sen, että heillä oliis hyvä kestokyky ja jaksavaisuus eivätkä olisi herkästi häiriintyviä, niin se yleensä merkitsee sitä, että he luopuvat tarkkuustyöstä ja isojen kokonaisuuksien hienolla tarkkuudella kuntoon huolehtimisesta. He eivät siis ole kuin tarkkuustyönä tehty soitin vaan kuin möhkäle. Tytöillä ja naisilla taas monen asian kuntoon huolehtiminen aiheuttaa sen, että vähän joka kohta on mietitty, että miten olisi hyvä, ja kun sitä höiritään, niin kokonaisuus häiriytyy, kun ei tarkkuustyöhön ollutkaan mahdollisuuksia vaan piti keskittyä ihan vain olemiseen ja jaksamiseen. Parempi olisi, jos molemmille olisivat molemmat vaihtoehdot avoinna ja osattuina ja arvojärjestyksessä toki tärkeä asioiden hulehtiminen tervehenkisesti hyvälle tolalle sekä liian tarkan työn sijasta elämänlaatu.
42. Jos ihmisellä on tunnemotivaatio tekemiseensä ja tuo tekeminen sujuu hyvin, niin tulee tunteiden toivoma lopputulos melkein heti ja siis tunteenomainen tyyli. Jos taas on yhtä lailla tunnemotivaatio mutta tekeminen takeltelee, niin silloin juuttuu käytännön juttujen huolehtimiseen, pondeeraukseen yms ja tunteenomaisent yylin sijasta tulee pondeeraava asiakeskeinen tyyli ihan vain siksi, että niin aika kului, kun tavoitteen saavuttaminen kesti pitkään.
43. Jos tukeutuu itseä taitamattomampaan tai ottaa tästä mallia, (esim. sosiaalisten taitojen, taiteen tai elämäntaitojen saralla, esim. toisen harrastuneisuuden tai viran perusteella arvioiden tämän taitavaksi), niin tuntee itsensä tyhmäksi, koska vaistomaisesti vertaa tavalliseen osaavaisuuteensa ja nyt on jotenkin mykkä olo, ja tuo taitamaton taas sinun taidoistasi saamallaan tuella tuntee itsensä supertaitavaksi ja hyvin pärjääväksi. Siksi ei hämmentynyttä oloa pitäisi arvioida taitavaksi vaan omalla tavallisella taitotasollaan, muihin nojaamatta, katsoa, miten paljon aiheesta ymmärtää verrattuna noihin muihin. Usein rehellisesti tsemppaava arkijärkinen ymmärtää enemmän kuin urautuneesti kaavamaisesti ulkoluvun pohjlata tekevä.
44. The skilled overcome obstacles more easily, so if you copy ways of
living and doing from those much more skilled than you, and copy too
closely, you are likely to copy their amount of rpoblems and that is
too much for you, since you are not as skilled.
45. Niin kuin sosiaalisessa havainnossa voi hetkessä havaita valtavan määrän asiaa, niin myös kovin vikkelästi ajattelevat ajattelevat paljon kerralla ja nopeasti, esim. alle sekunnissa. Toisaalta kovin hitaasti ajattelevat pohtivat melkein koko ajan, mikä väsyttää heidän havaintokykynsä totaalisesti ja niin he eivät saa ajatelluksi melkein mitään. Eli heillekin sopiva ajatuksen kesto olisi kai alle kymmenen sekuntia tai jotakin sinne päin, ja loppu aika leopa ajattelusta ja paljosta muistelusta ja paljon käytännön aistivirikkeitä, sosiaalisia kohtaamisia, käytännön tekemisiä, loma-ajan tapaisia vapaaseen rytmiin oman tunnemotivaation varassa aika nopeaan tehtäviä tekemisiä. Lisäksi ohje, ettei saa jännittää kehoaan tai pitää sitä ihan lötkönä tai paikoillaan asennon hienoisesti tai enemmänkin jatkuvasti elämättä.
46. Usein suomalaiset antavat liikaa tilaa suomalaisina esiintyville ihmisille, jotka ovat heidän uskoakseen jonkin muun elämänalan vahvuuksilla ja ajattelutavalla kuin he itse, esim. sosiaalisilla vahvuuksilla. Pitäisi osata erottaa flunssaan ym ilmasto-osaamattomuuteen liittyviin sairauksiin kuuluva tyypillinen huono laatu silloinkin, kun ko kai ulkomaalainen henkilö osaa väistää sosiaalista kautta ja näyttää hmm jotenkin tietyn ajattelutyypin tapaan miettiväiseltä vaikka vain ei osaa, vaikka vain on flunssassa ja ei osaa suomalaisia juttuja, kenties ei joka sanaakaan käytä tavanomaisessa merkityksessä, vaan vastaa "entäs sinä itse?" tai "Siitäpä tulikin mieleeni" tms mikä kiertää itse aiheen kokonaan niin, ettei voi olla varma hänen miettineen sitä esim. peruskoulukriteerit täyttäen. Usein työhön väsynyt ei ole vakuuttavan näköinen, mutta laiskottelija on jollain tapaa näkemyksellisen näköinen saamatta mitään kunnollista aikaan. Sen sijaan työuupuneen oloisen etenkin vanhemman väen kykyä ajatella asiat kunnolla, hyvällä ammattitaidolla läpi sekunnissa tia muutamassa pitäisi osata arvostaa kiinnittäen huomiota kommunikoituihin ajatuksiin eikä vain tyyliin, ajankäyttöön, aihepiirin laajuuteen, keskittymiseen, yms.
(Olen kirjoitellut vuodenajoista pitkästi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html ja kääntänyt kirjoitukseni myös englanniksi http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html . Suomenkielisessä blogissa myös yli 150 tavallista sisätiloissa lämmittelyn ohjetta yms http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html .)
Flunssaisen tasoa on siis mm "Blörts, en nyt sitäkin jaksais. Mites sen sijaan tuo ruoka, saanko sitä?", "Nii-iih? Jaa, en nyt jaksais miettiä. Saanko nyt vain olla? Tee sinä, jos jaksat." eli aiheiden ohittaminen kiinnittämättä niihin oikeasti huomiota.
47. Koulumallinen ymmärrys on usein hyvä vertailukohde ajattelun ja ymmärryksen taitoja arvioitaessa. Esim. monet akateemiset ammatit vertautuvat siihen. Kun on elämänkokemusta ja ymmärrystä jo useammalta elämänalalta, syntyy kirjo osattuja perspektiivejä ajattelutyyppeineen ja käsitys siitä, millainen lähestymistapa sopii mihinkin. Kun tämän yhdistää opetuksellisuuteen, kommunikaation näkökulmaan, tämän blogin tekstiin Hahmotustavoista ja eheisiin kokonaisuuksiin ja ideaaleihin kokonaisuuden ja tavoitteenasetteluiden, linjausten valinnan tasolla, niin jos näitäkin on jo kirjo, niin syntyy jotakin sellaista kuin jokin kirjallisuudesta tuttu näkemys uskonnollisesta ilmapiiristä ja tekemisentavasta, joka siis on kovin taitavan maisemamainen tapa käydä asioita läpi niin, että ne ovat suuret kunnolla hahmotetut kokonaisuudet kerrallaan ja tunteet ja tunnelmat, vaistomainen eheyden taju toimivat ajattelun osana, sen apuna.
48. Buddhalaisuuden lähes koko oppi on, että tiedostavuus on avain jatkuvaan (vaihtelevansuuruiseen) onneen ja mestarilliseen taitoon.
Hyvän havainnonteon, joka ei ole liian lokeroivaa, katsotaan siis lisäävän viisautta, elämänviisautta, yhteisössä elämisen kykyä ja opettavan taitoja sekä omasta luonnosta ja ihmisluonnosta ylipäätään sekä tuovan myötätuntoa sekä kanssaeläjiä että kaikkea elollista kohtaan, mikä osaltaan parantaa havainnontekoa, tiedostavuutta. Näin buddhalaisuus on siis paljolti samoilla linjoilla kuin älykkyys- ja taitonäkemykseni.
49. Taolaisuus on niin ikään aasialainen oppi mestarillisesta taidosta. Kokemukseni mukaan se toimii hyvin, mutta tarvitsee tuekseen arkijärjen, josta ei saa tinkiä yhtään, jottei uskoisi ties mihin väärinkäsityksiin vailla kunnollistaymmärrystä. Ja sen lisäksi tuekseen terveet elämäntavat, tunteidenmukaisuuden, moraalin ja buddhalaisuuteen tutustumisen. Taolaisuutta olen lukenut Stephen Mitchellin erinomaisesta englanninkielisestä käännöksestä vanhasta kiinalaisesta kalssikosta Tao-Te-Ching.
50. Runoissa runojen hyvälaatuisuuden kriteerit ohjaavat kiinnittämään huomiota havainnontekoon, maiseman tunnelmaan, siihen miten eri asiat, ihmiset, meiningit ovat erilaisia ja mitä tapahtumat piirteineen elämässä ja maailmassa merkitsevät, mitä elämän suuret ilmiöt ovat, mihin mikin johtaa, miten tärkeää moraali on ja kokemukselisuus, arjen hyvä elämä, tervehenkisyys, tunteet ja luonto sekä sosiaalinen silmä ja yhteisön toiminnan hahmotus, maailman kohtalo, arvot, tunteenomaiset ideaalit, viisaus, elämänviisaus, uskontokin.
51. Jotkut miehet (esim. siperialaiset?) ovat jumiutuneita ja urautuneita sekä keholtaan että ajattelultaan, kuin ihminen, jonka keho on ihan liian viileä, vaikkei heidän kehonsa ole viileä vaan lämmin. Voiko olla, että he kytkevät tekonsa ympäristön viileään ilmaan, esim. huoneilmaan, sen sijaan, että kytkisivät ne kehonsa lämmön tuomiin mahdollisuuksiin, niin kuin kuuluisi? Siis kai kunkin kehonosan tuohon kehonosaan itseensä lämpöineen ja toimintoinee. Lappalaiset kai osaavat erityisen hyvin olla erillisiä ympäröivästä viileästä ilmasta.
52. Objektiiinen ajattelu näyttäisi siis isolta osin vaativan maisemakatsetta ja toimeliaisuutta nähdyssä maisemassa, mikä Suomessa tarkoittaa, että ajattelukyky pysyy parempana, jos on 25C tai alle ympäristön lämpötila ja hereillä ja toimelias yleensä valoisan aikaan juuri. Helle ja ruoka laittavat jotkut tukkoon ainakin osin ajattelun ja toimeliaisuuden osalta, mutta esim. suomalaisille lämmönsäätelytaitoja opettavat sauna, liikunnallisuus ja säiden vaihtelut. Niin joillakin kuumilla alueilla voi järjenkäyttö olla heikompaa ja hankalampaa (näköhahmotus sumea ja liikkeet tahattomastikin kömpelöt), esim. joissakin osin Afrikkaa, kun taas jotkut kuumissa ja lämpimissä maissa osaavat ajattelun ihan hyvin (maisemakatse pelaa tarkasti ja tuo ymmärryksen siitä, mitä elämää maisemassa on, ja hienomotoriikka sujuu luonnostaan ja elämänviisaalla tavalla vähän kuin sosiaalinen silmä tunnelmatajuineen plus maisemakatse - olisivatkohan intialaiset, brasialialaiset ja jotkut uskonnolliset arabit sopivia malleiksi kuumissa ilmastoissa hyvin sujuvasta ajattelusta? (mm afrikkalaisille ruokavaliosta, joka ei olisi niin raskas, vaan vaikka kalaa riisiä vihanneksia tms mikä opettaa säiden vaatimaa säätelytaitoa ja tuo niin koordinaatiokykyä mikä parantaisi katseen ja ymmärryksen tarkkuutta ja tunteidenmukaisuutta)) ja kehittyvät lämmön myötä näkemyksellisemmiksi ja viisaammiksi, elämänviisaammiksikin (uskonnollisuus, tunneviisaus, elämänmyönteisyys, kulttuurilla ymmärrystä tunteidenmukaisten ratkaisujen arvosta). Suomessa ajattelu on heikompaa kylmettyneenä ja sairastaessa, vaikka sairastamisen tuomat lomapäivät voivat tuoda elämänviisautta lisää ja omakohtaisuutta myös, mikä yleensä on täyden ymmärryksen edellytyksiä. Säiden vaihtelun tuomat säätämisen tarpeet tuovat suomalaisille elämänviisautta ja suurempaa taitotasoa, isompien kokonaisuuksien sujuvaa hallintaa, samoin mahdollisuus katsella maisemia ja liikunta.
53. Äitini oli hyvä keksimään matematiikassa uusia tuloksia tai ainakin niiden aihioita. Hänellä erona tavallisiin matematiikan opiskelijoihin ja matemaatikoihin oli, ettei hän tehnyt matematiikan alan juttuja keskittymällä vaan tavallaisen elämän keskellä jonakin hetkenä kiinnitti huomiota niihin tyyliin "Ai tuollanen." ja jatkoi siitä taas tavalliseen elämään, niin että hänen matematiikan hahmotustapansa oli paljon monimutkaisempi, monimuotoisempi ja rikkaampi, paljon enemmän koko elämänpiirin asioista ideoita saava kuin matematiikkaa tavalliseen tapaan opiskelleiden keskittyminen.
54. Matematiikka ei opeta keskittymistä vaan huomion kiinnittämistä vähään joukkoon asioita kerralla. Keskittymiselle paras on aistirikas kiinnostava positiivisia tunteita herättävä aihe. Liian vähässä määrässä aisoita huomiot eivät ole yhtä varmoja, kun aistitieto ei tue niitä eikä muistamista.
55. Jos ihminen muuttaa kulttuuriin, joka on niin erilainen hänen alkuperäisestä kulttuuristaan, ettei hän oikein pysy kärryillä, mikä meni mitenkin, niin häneltä puuttuvat tavanomaisen elämän tavanomaiset mielekkyydet, jotka kaikki tuossa uudessa kulttuurissa hallitsevat kuin vettä vaan. Hän ei siis elä maisemassa sen paremmin elinympäristönsä kuin uuden kulttuurin maailmankuvan ja käytäntöjenkään osalta, vaan häneltä puuttuu tolkku ja vastuuntunto, koko todellisuuskäsitys asiantiloineen ja järjenjuoksuineen. Silloin tekemisten juoni on ulkoisen hahmon matkimisen ja vanhan kulttuurin tuttujen sirpaleiden varassa, joita ei ehkä ole montaa mutta jotka voivat hämätä esim. keskusteluissa luulemaan muualta muuttanutta osaavammaksi kuin onkaan, sillä jollei keskustelun maailmankuvaa ymmärrä ja jaksa seurata, niin käytökseltä puuttu jatkuvuus: se ei jää tuon maailmankuvan mukaiseksi, vaikka sosiaalinen saattaa olla. Erityisen hankalaa on, jos esim. koko huomionkäytön tyyppi puuttuu kuten tropiikin jatkuvasta helteestä muuttaneella kenties tunnelmatajuinen tarkka jatkuva näköhahmotus maisemasta, jossa on, ja sen elämästä konteksteineen ja mielekkyyksineen.
56. Suomalainen villieläin näyttäisi useimmiten olevan kä'rryillä kohtaamansa ihmisen näkökulmasta ajattelutapoineen, muttei osaa suhteuttaa sitä oikein muiden ihmisten maailmankuviin ja elämäntapoihin, eikä itse jatka sen vinkkelistä elämistä jälkeenpäin vaan jatkaa omaan elämäänsä ja yleiseen hyväntuuliseen hei-tyyppiseen sosiaalisuuteen vastaantulijoiden kanssa laajalti.
57. Camus'n kirjassa Rutto kuvataan alussa ruton oireita, niiden tunnelmaa. Kaupungistuneeseen elinympräistöön kiinnittyminen aistein tuntuisi tuovan sellaisia oireita useimmille, mm vellova tunne vatsassa kuin huimaisi ja oksettaisi mutta vähän niin kuin oranssinsävyisessä sumussa. Voiko tuon tyypin ruttoa muistuttaa vaiva olla syynä siihen, että joidenkuiden on vaikea ajatella realistisesti tuntein tai tarkasti tunnelmsävyin ja pakenevat palikkajärkeen ja mielikuvitukseen sekä valheisiin ja samattomampiin tekemisentapoihin kuin tervehenkisemmillä? Voiko syynä ainakin osin olla aistideprivaatio, siis liian vähän näköaistimuksia, katseltavaa, johon kiinnittyä hahmotuskyvyltään? Helsingissä kai 1800-luvulla olikohan 1/3 väestöstä kuoli ruttoon ja niin ruton torjumiseksi purettiin taloja ja istutettiin tilalle puistoja sekä levennettiin katuja ja istutettiin niiden vierilla puita, ja lisäksi purettiin ikä'vimpiä taloja ja lisättiin julkisivuihin koristeita.
58. Moni ihminen osaa ajatella itse ja on sosiaalinen muttei osaa suhteuttaa eri ihmisten taitoja ja näkökulmia toisiinsa vaan menee jotenkin epäobjektiiviseksi sosiaalisissa suhteissaan. Sosiaalisuuden myötä tulee siis vaikutetta kaerin ajattelutavasta, taitotasosta ja elämäntavasta sekä sosiaalisuuden tyypistä. Nämä tulisi omassa maailmankuvassa suhteuttaa omiin ja muiden tuttujen ym maailmankuvan henkilöiden elämänpiiriin, ymmärryksen määrään, arvoihin, sosiaalisuudent yyppin jne. Siihen kai yleensä taritaan objektiivinen perustason maailmankuva, jossa on mm asuinseudun paikkakunnat, kenties kartta, aistein hahmottuvasta ympräsitöstä konkreettiset näköaistilla havaittavat rakenteet, joille on sanat: "tämän huoneen tavallinen pöytä ja televisio", "kadunpätkä, joka näkyy tämän huoneen ikkunasta tässä istuessa" yms. Samoin ihmisistä ketkä: nimi, kansallisuus, sukupuoli, ikä, mistä yhteydestä tuttu, jne. Sekä ajattelun kattavuuksista: mikä aihe, kuinka laajasti, kuinka varmasti, millainen se on verrattuna aiempiin kokemuksiin muista saman konkreettisen perusmaailmankuvan mittapuulla? Jne.
59. Jotkin tavallaan tunneviisaat naiset kuten vaikka kampaajat ja joskus muutkin taitavat tuumivat itse olevansa tyhmempiä kuin esim. miehet, koska eivät omasta mielestään ajattele juuri ollenkaan, mutta kylläkin silmävät nopeasti kutakin aihetta kunnolliselle katseella ja tunne- ym huomiolla, jolloin huomaavat pajon ja objektiivinen ajattelu onkin tehokkainta juuri kuvin, joita laajempi ymmärrys tukee. Sen sijaan miehet, jotka ovat huonoja ajattelussa mutta yrittävät kovin ainakin osan aikaa, niin usein katsomisen sijasta kramppaavat kroppaa tai etsivät sanoja ja sosiaalista tyyliä, mitkä häiritseävt tavallista katsomista, johon ajattelu perustuu, eli he eivät huomaa melkein mitään tai eivät ymmärrä havaintojaan niin hyvin kuin ihminen yleensä arkensa ilmiöitä, eli he jäävät paljon tyhmemmiksi kuin pelksätään katseleva ja arkijärkeä käyttävä, vaikka uhraavat ajatteluns uuntaan ponnisteluun paljon aikaa ja vaivaa.
60. "Samaistaako joku lapset heikkotasoisiin, esim. kiinalaisiin? Lapsilla on lahjakkuutta ja oppimiskykyä paljon. Jos joku vasta vuosiapidempään opiskeltuaan on heidän tasollaan, on hän selvästi heikompilahjainen. Yleensä heikompilahjainen ei opi paljon taitavampien seassa hyvin, vaan heikompilahjaisuuden syynä ovat väärät arvot, väärä käsitys siitä, mitä äly on ja mikä ajattelukyvylle edullista ym elämässä pärjäämiselle edullista. Lisäksi heikompilahjaisen tavoitteet voivat olla ihan toiset ja esikuvat kovin osaamattomia tai ylen määrin pärjänneitä. Heikompilahjaisille pitäisi kai kertoa tuollaisista ajattelun taitoon vaikuttavista tekijöistä ja yhteiskuntakelpoisuudesta sen sijaan että niputtaisi heidät yhteen lasten kanssa."
61. Jos lapsena aloitat uuden kiehtovan harrastuksen ja siellä on joku 5 vuotta pidempään harrastanut, niin et voi tehdä kaikkea hänen tavallaan, sillä sinulla ei ole vielä hänen taitojaan. Jos sitten joku sinuntyyppisesi on sinua 15 vuotta vanhempi, niin hänellä on ehtinyt olla muutama tuollainen pitkäaikainen harrastus ja paljon enemmän elämänkokemusta eri elämänalueilta, ja niin et voi suoraan kopioida häneltäkään. Paitsi jos hän näyttää jossakin tarkoituksella mallia mm juuri sinulle. Jos joku on sinua kymmeniä vuosia vanhempi, niin lähes kaikki hänen tuttunsakin ovat olleet jo yli 10 vuotta tuollaisessa tilanteessa sinunikäisiisi nähden, ja niin heidän kiinnostuksenkohteensa, juttunsa ja taitotasonsa ovat toiset, ja sitä myöten luonteenlaatunsakin, eikä heiltä voi omin päin kopioida, paitsi tutuilta yksittäisiä taitoja. Niin siis jos joku on vanhus, niin ei häneltä voi omin päin kopioida elämäntaktiikoita, sillä ne vaativat valtavasti taitoja ja tietoja sekä harjaannusta tuekseen. Ne eivät ole muotti, johon lapsia kasvatetaan tai nuoria aikuisiakaan vaan ner ovat vanhan ihmisen elämäntilanteen ja hänen elämäntaitonsa ym taitojensa ilmentymiä, vanuksillesopivia kopioitaviksi, eivät nuorelle väelle.
62. Kokemuksellista herkkää huomiota ja tunteita vaatiat asiat eivät mene paremmin, jos niitä harjoittelee mahdollisimman paljon, vaan kokemuksellinen huomio uupuu ja tilalle tulee esineidensiirtelyperspektiivi, palikkajärki, työmäisen tyyppinen ajattelu, insinöörijärki tai niiden tyyliset mielettömyydet. Osin siksi usein suomalaiset miehetkin ymmärtävät sosiaalisista asioista ja elämänfilosofiasta enemmän kuin psykologit yms vaikkei se paljon olisi. Ja kai siksi joidenki sosiaalisten taitojen opetteluyritykset kääntyvät pahanteoksi: teot eivät enää sovi aihepiiriin tekemisentavaltaan. Hyvä tapa ottaa ihmisiä huomioon on sääntö "Elä ja anna toisten elää".
63. Eri kulttuurien alueilla elävät eläimet, sekä lemmikit että villieläimet, kenties kotieläimetkin vaikuttavat, tosin aika vähäisen kokemukseni perusteella vain, samantyyppisiltä kuin tuon kulttuurin ihmiset. Esim. suomalaiset eläimet tuppaavat ajattelemaan ja ovat osa kovinkin viisaita, arvostavat elämänviisautta, ovat aika itsenäisiä ainakin osa, ovat tuntevia ja hyväätarkoittavia sekä pyrkivät elämään hyvällä tavalla yhteiskunnassa ja arvostavat tervehenkisyyttä. Näin eläin on usein ajattelultaan maan ihmiskulttuurin ja kanssa juttelevan ihmisen tyyppiset ja osin heidän tasoisensa, osin siksi, että ovat sosiaalisia ja sitä vaikutetta tulee niin paljon samantapaista. Näin ulkomaalaiset voivat usein olla piirteiltään kauempana paikallisista kuin näiden kanssa juttelevat paikalliset eläimet.
64. Jotkut teknologiaa arvostavat kenties toisenlaisela taustalta tulevat tuumivat, että oliks toi nyt insinöörimäistä, pideetäiskö me sitä hyvänä insinöörimallisena, toivottavana, ikään kuin sääntönä. Mutta mikä näkyy tottumattoman silmään selvimmin, ovat isoimmat piirteet, mikä usein tarkoittaa kömpelön osaamattoman tekemiä ratkaisuja ja sellaista, mikä on jumiutunut paikoilleen, uutta luomatta, saamatta aikaan mitään merkittävää, eli se ei ole hyvälaatuista insinöörimäisyyteenkään. Toisaalta juuri sellaisia karkeita ei-niin-kummoisia piirteitä tuijottaessaan tyhmenee, kun ei siinä ole melkein mitään katselemista, ei mittän tuomassa uusia ideoita. Paljon paremmin tuloksia saa aikaan, esim. insinöörityössäkin, kun on hyvä äly, joka usein on katselemisen tyyppinen, paljon huomaava, ja niin voi monesta vaihtoehdosta valita parhaan ja heti saa paljon enemmän aikaan, merkittävämpiäkin. Katselemista puolestaan treenaavat muut luonnollisemmat elämänalat paremmin kuin pelkkä insinöörityö. Ja arvostetuista elämänalueista kuten taiteet, uskonto, luonto, terveet elämäntavat, elämänviisaus ja sivistys, saa lisää nostetta, katselemisen ja käytännönläheisyyden tuoman harjoituksen ja virikkeiden perustalta.
65. Ajattelu siis muodostaa maailmankuvan, kuvan ympäröivästä maisemasta, laajastakin, jossa eletään. Sen edellyttämiä perusvalmiuksia on hahmottaa maisemakuva nähtynä tai kuin nähtynä ja ymmärtää, että ympäröivä maisema on olemassa ihmisineen, elämineen, tapahtumineenja muina asioineen. Mutta helteellä hahmotuskyky menee sumeammaksi, summittaiseksi. Niin käy jatkuvasti afrikkalaisille, joilla ymmärrys on siksi paljon heikompi ja maailmankuva monelle mahdotonta utopiaa. Myös kai joillekin latinoille käy niin, etteivät oikein ymmärrä maisemaa olemassaolevaksi, vaikka sen näkevät. Tähän yksi syy on kai liian tuhti tai muuten vääränlainen syöminen. Intialaisilla ja arabeilla ei kai tätä vikaa ole vaan näkevät maiseman hyvin ja ymmärtävät myötäeläen sen ilmiöt olemassaoleviksi, nousten jopa uskonnollisen monimutkaisiin havaintoihin ja syy-seurausten ymmärtämiseen. Siksi kai ongelman voisi poistaa suosimalla intialaista (kuumat ja kosteat) ja arabialaista (kuumat ja kuivat alueet) ruokavaliota ja jotakin kulttuurivaikutetta siinä mukana, sillä ruuan tarve liittyy usein elämäntilanteeseen: pahassa pulassa tarvitsee tuhdimpaa ruokaa kuin jos asiat sujuvats ivistyneesti hyvää tehden ja maailma on viisaalla tolalla.
66. En nyt oikein tiedä, miten yleistä tämä on, mutta osa äideistä kai käyttää terminologista tms tyyliä lapsilleen kommunikoidessaan, missä ideana on kai, että parempi, jos lapsi oppii ajattelemaan itse eikä kopioi kaikkea. Mutta silloin tuollainen tyyli tulisi sijoittaa etäämmäs lapsesta niin, että tämä mahtuu sen sisäpuolella ihan hyvin tekemään oman versionsa, eikä joudu lättänöitetyksi. (muttei niin etäälle, että lapsi joutuu kopioimaan merkinnän, ajatuksen tms liian lähelle itseään voidakseen sen lukea, sitä ymmärtää.)
Sama juttu tietenkin kouluasian matkimisessa: ei saa matkia tyyliä, etenkään liian orjallisesti, vaan olisi verrattava omaan elämänkoemukseen ja omaan ymmärrykseen, ajateltava itse, laajemminkin, ja käytettävä kouluoppia tsekkauksena, että onko perusasiat tullut miettineeksi kyllin hyvällä laadulla. Ettei olisi koulun tyylinen vaan olisi oma ymmärrys ja opitty liittyisi elämänymmärrykseen, käsitykseen maailmasta, jossa elää - ei ulkolukuna vaan ajattelussa muun muassa osattavina lähestymoistapoina ja pointteina, jotka muun asian lisäksi, sen seassa, on hyvä huomata ja ymmärtää täydessä laajuudessaan, ymmärtää niiden paikka maailmassa, ihmisten elämissä.
67. Ei tietääkseni ole erilaista ajattelua lihavilla ja laihoilla. Kovin nälkäisen voimat sen sijaan loppuvat ja niin hän ei ole niin fiksi ja monenlaista ymmärtävä, viisas kuin silloin, kun hänellä on energiavarannot kunnossa ja ei ole liian väsynyt. Sitä suurempi kylläisyys ei kai auta ajattelua, ellei mieti jotakin kovin rasottavaa tai rankkaa kuten hankalia elämäntilanteita. Kriteeri on se, onko voimia vielä mietittyäänkin, onko silloin edelleen kylläinen.
Sen sijaan erityyppiset ihmiset lihoavat tai pysyvät laihoina eri tavalla. Esim. joku paikkaa suurella lihavuudella vastuuntunnotonta lyhytnäköisyyttään, kun taas joku toinen on spontaani, koska osaa valita hyvin sujuvia hyvälaatuisia tekemisentapoja, joilla kaikki tekemiset sujuvat niin helposti, ja niin hänen lievä ylipainonsa liittyy osaavaan ajatteluun. Jotkut sen sijaan tykkäävät syömisestä ja muista positiivisista asioista, heidän elämänsä sujuu niiden siivittämänä hyvin, esim. siksi, että yhteisön tavalliset uomat ovat heille hyväätekeviä, tms, niin että voi puuhata koko ajan kivoja juttuja, mikäon jonkinlaisen koululaismaisuuden, sosiaalisen mukaanlähtevyyden ja tavanmukaisuuden sekoitus yhdistyneenä karkkien popsimisen tapaiseen mielitekojenkin seuraamiseen.
68. Palleroisen näköinen ajattelu kuten vanhuksilla usein, on ihan eri juttu kuin ruoka tai lääkkeet, vapaa-aikakaan. Palleroisuus koostuu monesta pienestä uomasta, jotka ovat palleromaisia ja päättyvät palleroon, eli kokenut ihminen miettii siinä, että jos tuo tai nuo harrastavat tuota elämänalaa sen ja sen verran esim. vuosia ja tietylle tasolle kehittyen, niin mitä he jo osaavat, millaiseen tilanteeseen ja elämänymmärrykseen ovat päätyneet. Palleroiden lukumäärä kertoo montako tällaista elämänaluetta tai ihmisryhmää jonkin elämänalueen osalta he ovat kerralla miettineet, ihan kunnolla siis, elämänkokemuksensa valossa noista taidoista ymmärtäen, koska ovat tse harrastaneet montaa ja oppineet vuosien myötä taitaviksi.Kun on vuosikymmenet montaa samantapaista taitoa harrastanut, uuden taidon voi tuolla tapaa oppia muutamassa sekunnissa, jos se kerran on pääpiirteissään samanlainen kuinvanhat osaamansa. Siksi osa palleroista voi olla asioiden käymistä lävitse taidoissa kasvaen ko tasolle.
69. Keskittyminen matematiikan taitojen vaalimiseen heikentää ajattelukykyä paljon, sillä matematiikan taidot eivät ole ajattelun taitoja vaan käsitöiden tapaiset, muita taitoja, ja matematiikka käyttää kovin kapea-alaista perspektiiviä, jonka päättelytapa ei sovi muuhun elämään vaan on havainnonteoltaan liian kapea. Sen sijaan arkijärki ja tavallinen objektiivinen ajattelu ymmärtävät kyllä matematiikkaa. "Ei ollenkaan matemaattinen" ei siis tarkoita järkeä vaan jotakin, mistä järki puuttuu. Yhidtelmä matemaattinen ja "ei ollenkaan matemaattinen" on siis tuhoisa ajatteluykyvylle. Tarvitaan arkijärki lisäksi isoon asemaan elämässä ja maailamssa!
70. Yleinen käsitys pääkaupunkiseudulla tuntui olevan, ettei lihavuus, laihuus tai suhde ruokaan vaikuta ajattelukykyyn, mutta ruokakeskeisemmällä matkailupaikkakunnalla Savonlinnassa asuessani olen opinut toista: Jos ihminen on uupunut,hänellä on ikään kuin harmaa olo tai jaksamattomuutta, ilkeilytaipumusta tms, niin siihen yleensä auttaa ja kapasiteettia parantaa, kun syö itsensä lämpöisen kylläiseksi ja huolehtii,e ttä ainakin osa ateriasta on ruokaympyrän mukainen terveellinen. Syöminen tyyliin, että menenpä kanttiiniin ja lapan napaani, ei viisastuta, kun ei siinä ole näkemystä hyvästä laadusta, korkeuksista, joihin nousta kylläisempänä ravintoainevarastot täynnä. Mutta jos ruoka ei ole mössöä tai pöperöä vaan tavallaan taitavasti laitettuaniin, että siitä saa jonkinlaista toisen leppoisamman elämänalan taitomallia ja tuulahduksen muista elämänalueista, ja jos sen jälkeen on harrastunut taiteista, uskonnosta, syvällisestä maailman ymmärtämyksestä tms taitoja vaativasta, niin se auttaa nousemaan korkeammalle. Mutta jos on lihava, jolla on ruoka-asiat jotenkin pielessä, esim. hakee voimia ihan vain ruuasta eikä tervehenkisestä elämästä, niin ateria ei auta viisastumaan, mutta voi pahimpia prakauksia liennyttää pois. Niinpät yytyväinen onnellinen tunteidenmukainen taiteista ym harrastunut lihava voi olla ihan fiksu, monenlaisen kanssa tekemisissä, kun lähinnä vain ajattelee asioita, elää ruokakeskeisen kotona viihtyvää elämää, jossa ei paljon tehdä.Mutta niin elämä jää kauas, osaaminen ajatuksissa liikkuvaksi, ei elämän keskellä olevaksi viisaukdeksi,e ttä miten käytännössä eläisin tätä hyvää sisällyksekästä elämää, jota osasin niin hyvin miettiä. Terveet elämäntavat tuovat käytännön elämän viisaaksi ja elämässä läsnä olevaksi.
71. Kutominen ja toisaalta insinöörityö molemmat tyhmentävät paljon, koska niissä on toistuva yksinkertainen tehtävä, jota ethdään pitkään kerralla. Tyhmentymistä vähentäisi aito kiinnostus muuhun elämään ja kaikenlaisen katseleminen, mm maisemien, kenties valokuvauksen tapaan nopeasti havaiten, ei hitaasti kuten maalaus, vaikak maalausaiheiden hyvänä puolena on kiinnostus katselemiseen, kokemiseen ja aiheiden syvällisyyteen, yms hyvän maalauksen piirteisiin.
72. Useasti, kun ei-niin-viisas ihminen yrittää taidoissa ylemmäs, niin hän vain kuvaa jonkin tilanteen, jonka hän huomaa, joka hänellä itsellään siinä aiheessa siis on. Sitten hän yrittää tehdä siitä jöön huonoine puolineen kaikkineen, mikä on iso virhe ja väärinkäytös. Hyvä ymmärrys on paljon enemmän kuin tilanteen huomaaminen. Lisäksi tarvitaan ratkaisuja, jotka tekevät tilanteesta hyvän elää ja hyvän yhteisön tulevaisuudelle sekä nykyiselle elämälle yhteisössä. Se merkitsee, että yleensä on tehtävä ainakin viisinkertainen määrä havaintoja tuosta tilanteesta sen pelkän kuvaamisen sijaan, jottei romahda ihan vain johonkin tilanteeseen, vaan on muutama perspektiivi tai muutaman yleensä erityisen viisaana pidetyn elämänalueen näkökulma aiheeseen, jotta ne tarjoavat ratkaisuja, joita pelkkä ensimmäinen huomio tilanteesta ei tuonut. Viisas käyttää siinä määrin parempia ratkaisuja koko ajan kaikessa. Eri alojen ammattitaidot ovat juuri siinä isoja juttuja, että ne käytännöillään ja viisaudellaan korjaavat kompastuskiviä, joihin aloittelijat tupaavat kaatumaan, jolleivät aivan ihannoi tuota alaa sen lahjakkuuksia sydämestään ajan kanssa opetellen.
73. Jumiutuneeseen kapeakatseiseen ihmiseen ei ole iskenyt jokin mystinen ilmiönimeltä jumiutuminen, jollei jumiutuminen oke tullut sosiaalisena vaikutteena itseä paljon tyhmemmältä ja kapeakatseisemmalta, vaan tuo jumiutunut perspektiivi on tuon ihmisen koko laaja maailmankuva ja hänen tavallinen perspektiivinsä on jokin vielä paljon vähemmän noista aiheista ymmärtävä, tai niin hän ainakin luulee, missä voi olla virhe, jos hänellä on hyvä arkijärki, esim. ajattelukurssini tyyppinen, mutta ei niin hyvä koulutettu pää. Silloin kapeakatseisuus on vain ymmärryksen piirin kaeuden seurausta, ei erillinen piirre. Jos arkijärki on hyvä, harrastukset, joista itse pitää ja jotka eivät ole yli hilseen meneviä tai toisten ihmistyyppien lemppareita, niin harrastukset vosivat kai tuoda hyvän ymmärryksen useammille harrastuksiin vcertautuville elämänalueille. Mutta joillei ymmärrystä laajenna, niin tuo henkilö luultavasti sopisi paljon kapeampaa ymmärrystä vaativaan tehtävään ja olisi siinä aika avarakatseinen.
74. Sanotaan olevan mahdollista oppia taitoja ja lahjoja seksuaalisuuden myötä, mutta aivan itsestään se ei käy vaan täytyy olla harrastunut noiden taitojen oppimisesta, harjoitella niitä, opiskella niitä itse ja taitava pari vain luo otollisen oppimisympäristön ja toimii mallina. Lahjakkaalta tai kokeneelta voi saada vaikutteena käsityksen siitä, millaisilta uomin taito ja lahjakkuus ko aihepiirissä löytyvät.
Seurustelusuhteessa tulee vaikutetta toisen tavallisesta tekemisentavasta ja elämän uomista, mutta jos sinulta puuttuvat perustaidot toisen vahvuuksissa, niin vaikute ei nosta taitotasoasi niin korkealle kuin mitä se periaatteessa voisi, ei siis ollenkaan niin korkealle kuin tuolla toisella. Erityisesti, jos käytät vaikutteen näyttelemiseen tms etkä ollenkaan noihin taitoihin, arvoihin yms, niin et opi melkein mitään siitä, mitä taitoja opiskellen tuossa suhteessa voisit oppia ko aihepiiristä.
75. Jotkus olettavat, että jos taidon sanotaan olevan kovin korkea, vaikkapa taiteen tai filosofian tasoa, paljon yli koulutason, niin sitä ei voisi ymmärtää ja sen voisi sotkea puppuun. Mutta kaikissa korkeammissa taidon asteissa on perustason ym välitasojen ajattelun taitojen oltava koko ajan täydesti mukana, tai muutoin se ei ole taitavampaa ajattelua. Olemuksessa ja sosiaalisissa vaikutteissa tämä näkyy samoin kuin taidon ja yleissivistyksen opettelun väylät eli ensin oli persukoulu, sen liäsnä arkijärki, ja laajempi sivistys laajempana kuvana koulujärjen ympärillä, missä erityisesti opiskellut ammatti- ja harrastustaidot merkittyinä ajattelutapoineen, ja käytettyinä siis myös, ja tämän kokonaisuuden juonteina osissa kuvaa elämänviisaus, terveet elämäntavat yms sekä taiteesta opittu. Sosiaalista kautta tulevista vaikutteista ei siis matkita yleishahmoa vaan se, että perustekemisentapa, perusjärki on ok ja käytetty huolella, vastuuntuntoisesti kaikessa koko ajan. Koulujärjeksi kai käy ajattelukurssini tämän blogin alussa, mutta yleissivistystä myös tarvitaan.
76. Jotkut akateemisesti suuntautuneet pitävät määritelmäkysymyksistä ja rajauksista kovin ison metelin, korostavat niiden tärkeyttä, vaikkeivät kunnolla niitä osaa. Ajattelussa tärkeitä ovat olennaisuudet ja ajattelun perustason toimivuus, taito siinä. Määritelmäntekotaito on useille akateemisille kehittymisalue ja siksi sitä mutta akateemiset,mm opettajat heille korostavat, muttei se ole heidän kuulijansa taitojen alaa, josta hän voisi pitää jöötä muille.
Akateemisilta jäävät kai määritelmäntekotaidot heikiksi siksi, että lukiessaan oppikirjoja tms asiatekstejä he eläytyvät kirjoittajan näkökulmaan ja tämän elämäntapaan, asenteisiin yms ja kopioivat pikemminkin niitä kuin yrittäisivät opetella esitettyjä ajatuksia perusteluineen. Sen sijaan oppikirjaa tulisi lukea etäämpänä kirjoittajasta, ei niin kiinnostuneena hänestä, vaan ajatella itse samat asita lävitse siinä, kun lukee kirjaa, ja yhdistää ne omaan sivistykseensä ja verrata sitten tuota tulosta kirjan esittämään kokonaiskuvaan, näkökulmaan, yms:olisiko laadussa jotakin oppimista kirjasta, mikä ajatus kuuluu mihinkin elämänalueeseen, onko ne ajateltava samalla kun lukee vai toisena ajankohtana, kumpi on ajatellut filosofiset ympointit mitenkin viisaasti, miten oppia ajattelun taitoja ja sivistystä, yms.
Määritelmät ovat aiheen rajauksia. Ne pitää aihepiirin erusteella miettiä, että mikä on toimiva. Kielenkäyttötapa puolestaan liitty ajattelutyyååiin, tekemiseen ja samaistumisryhmään sekä siihen, miten laajalti nämä saavat varioida niin että kumminkin silloin pitävät paikkansa.
76. Jos on urautunut yksialainen koulutettu pää, niin siihen auttaisi opiskella muidenkin ammattialojen osaamista, mutta vain kiinnostavien plus yleissivistystä, sillä jos ei ole kiinnostunut alasta, niin ei mukaudu sen vaatimuksiisn, arvoihin ym lähestymistapoihin eikä niin ollen opi tuon elämänalan taitoja vaan yrittää vain selvitä muun osaamisensa tavalla, oppimatta uutta lahjakkuuden tapaista lähestymistapaa. Sen lisäksi käytännön tekemiset, etenkin keihtovat harrastuskurssit ja arjen käytännön tekemiset kehittävät laajempaa elämänosaamista, useampia lähestymostapaa yhden teoriaperspektiivin sijasta saa käyttöön useita osaamisalueita, elämäntilanteiden mukaan vaihtelevia painotuksia tekemisiin ja elämänpiiriin.
Sitten jos on näin jo osaavampi, niin kuin tietysti koulunkin oli tarkoityus opettaa, niin vapaa-aika yleensä tekee hyvää ymmärrykselle, sen vapaamuotoiset kiehtovat tekemiset. Samoin erilainen seura, joka myös harrastaa samoja, on yhtä motivoitunut niihin, voi auttaa nappaamaan tekemisen meiningistä kiinni ja niin oppimaan sitä elämänalaa.
77. Isossa maassa, jos opetus on samoista kirjoista koko alueella, niin perspektiivi ei sovi kaikkialle arkijärkisesti ja niin kansasta tulee enemmän arkijärkeä vailla olevaa kin pienessä maassa. Ilmasto, kulttuurierot, viereiset kansat vastareaktioineen, pääammattialat ja elinympäristön isot haasteet tuovat erilaisen lähestymistavan eri alueille, ja niille olisi siis kullekin tulkattava oman lähestymistapansa näkövinkkelistä kouluoppi ym koulutus painotuksineen, taitoineen ja arvoineen.
78. Tunteita ja tuntemuksia sisältävän asian ajatteleminen objektiivisesti edellyttää yleensä ainakin, ettei tee sille raunoja, ei rajaa sen viemää aluetta vaan vain havaitsee, vähän kuin maiseman, eikä lisää siihen mitään tekoja, että huisin hauskaa, trehdäänpä siihen tällanen vänkä tempaus, tms. Yleensä useimmat miehetkin tekevät ainakin hiukan tällaisia havaingtoja, esim. että ilahduttaa tuollainen tai että suru vie tavallaan tilaa elämässä, hidastaa elämäntahtia, rajaa tekemiset pienempään piiriin, lähinnä lähipiiriin. Näin jos antaa kullakin tuntemuksia tai tunteita herättävällä asialla tai aihepiirillä olla oma alueensa, ympäristönsä, jota ei rajaa lyttyyn, niin jotenkin asiat setviytyvät helpommin itsestään, näkee, mikä on mitenkin laaja ilmiö, mikä mitäkin aihepiiriä, ja tavallinen koulujärjen maisemakatse plus arkinen elämän ymmärrys kertovat sitten noista ilmiöistä, niiden dynamiikasta, kunkin asian paikasta maailmassa, syy-seuraussuhteista ja mitä on maailmassa ja elämässä tärkeää vaalia ja miksi. Usein tämä kehon kielessä tarkoittaa, että juuri vatsan seudulla ympäristöineen on annettava ilmiöille ja tunteille tähän tapaan tilaa, jotta ajatukset setviytyisivät, kukin asia löytäisi paikkansa maailmassa ajattelussamme. Täm tapaa liittyä siihen, että ajattelussa on kaksi kuvaa: objektiivinen maisemakuva, jossa itsekin olen puolueettomasti yhtenä, ja sitten kuva omasta elämästäni:miyäoivon, mitkä ovat taitoni ja elämäntilanteeni, miten voin tarpeeni tässä tilanteessa täyttää, oppia elämä carten, elää sovussa maailman kanssa.
79. Luin alkua lainauksia Yrjö Kallisen puheista ja kirjoituksista sisältävästä kirjasta ja minulle tuli vaikutelma, että juuri tuohon tapaan monet miehet romuttavat kunnon järjen ja siirtyvät alkeellisiin ajatusvirheisiin kuin muka syuvempään totuuteen. Mutta Kallinen oli kai kaupan alalla, lienevät monet miehet matkineet kauppiaita, mutta tehneet siinä ajatusvirheet: kauppiaat eivöt ole asiakkaina vaan miettiessään asiakkaan näkökulmasta vaalivat tälle hyvät elämisen mahdollisuudet, kunnolliset tuotteet ja hyvän elämän niiden kanssa, ja tekevät tämän aina monen asiakasryhmän osalta eivätkä esim. vain miesten tai vain tiettyä tuotetta käyttävien, vaan peräjälkeen kovin monen tuotteen osalta jo yhtenä työpäivänä. Ja tämä näkökulma näkee siis kauppiaan sivistyneen yhteiskunnan osana, työllään tietyn puolen yhteiskunnasta huolehtivana, yhdessä siis muiden kanssa. Siis siinä ei ole itsekäs lyhytnäköinen näkökulma vaan eläytyvä, kohta kohdalta kokonaiskuvan muodostava kunkin asiakasryhmän kannalta hyvin ja sovussa muun yhteiskunnan kanssa.
80. Aika usein kai tyhmän maineessa olevat, erityisesti kai koulua käymättömät kehitysmaista muuttaneet, olettavat kun kuulevat, että jokin tyhmentää, että jos tekisivät sitä, niin muut luulisivat heidän tyhmyytensä johtuvan siitä tekemisestä, vaikka tyhmyys olisi sama kuin ennenkin, ja niin tekevät sitä kaikista vastaväitteistä huolimatta. Mutta vaikka tuo tekeminen sujuisi, niin tyhmentää se silti, tyhmentää siis kyseisen ihmisen lähtötasoon nähden kuten esim. kutominen.
81. Monet, kai etenkin nuoret miehet, olettavat, että jos selviää hyvin jostakin tehtävästä tai vaikkapa keskivertotasoa myöten, niin nuo taidot säilyisivät, vaikka tekisi jotakin muuta. Muttei se niin ole, vaan jos rupeaa tekemään jotakin, mikä vie ison osan kapasiteetista, niin on se pois muusta, kuten esin. seksuaalisuus. Lisäksi noiden muiden tekemisten myötä tulee sosiaalista vaikutetta eri ihmisiltä, joilla yleensä on ihan eri elämänalojen taidot ja eri suuntautuneisuus, joilta siis puuttuvat nuo ekana huolehdittavan tekemisen taidot, jolloin siis sen seuran jälkeen ei noita taitoja enää itselläkään ole, etenkään niin paljon kuib aiemiin. Eli jos jokin tavoite on tärkeä, niin rajaa se yleensä muita tekemisiä ja osan ihmisistä pois mahdollisuuksista, samoin osan valinnoista ja elämänvalinnoista.
Mutta siis esim. seksuaalisuus ei ole erillinen elämänalue vaan kyse siitä, missä seurassa ja millä elämäntavalla elää seuraavat kymmenet vuodet, eli seksuaalinen voi olla, muttei kaikkien kanssa, jos kumminkin haluaa tietyn ammatin, olla yhteiskuntakelpoinen tms. (Parin löytämisestä yms http://yksinaisille.blogspot.fi)
82. Lainaus blogistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2018/01/terveet-elamantavat-ja-terveella.html
"354. Taitoja ja lahjakkuuksia ei yleensä opi, jos esikuva niissä on liian paljon taitavcampi kuin oma taitotaso. Esim. lukutaidottomalle sopiva malli ei liene korkeastikoulutettu kirjaston hoitaja vaan ekan luokan opettaja. Taidosta pitää hahmottaa, että mistä elementeistä se koostuu ja ne pitää osata itse huolehtia tuossa taidossa oikein, ja etenkin perustason taitojen on oltava mukana koko ajan, sillä pelkkä hahmo kuin näyttelijällä ei riitä. Näin esim. vanhusten seurassa osa tuottaa puppua tai ajattelematonta ja osa taas kovin hyvää laatua,korkealle yltävää."
83. Joidenkin mielestä vanhuksilla, kai seitsemänkymppisillä etenkin, on käytössään perspektiivi tai ajattelutyyppi, joka ulkonäöltä muistuttaa matemaattista. Mutta kyse ei ole matematiikasta tms vaan iän myötä taitojaan harjaanuttavalle käy niin, että hän omaa aina vain laajeman perussivistyksen ja aina vain korkeammat taidot. Niinpä hän ei voi omalla tasollaan kommunikoida paljon nuorempien kanssa, joita on paljon, vaan hänen täytyy tyytyämuistuutelemaan perusasioista, jotka noille nuoremmille ovat mielenkkiintoista kunnon asiaa tai ainakin tärkeät osata ja noudattaa. Vuosikymmenten myötä vanhus tottuu tuohon puuhaan aina vain enemmän ja tylsistyy, ei oikein enää ole sillä tasolla vaan osaa sen vain ulkoa ja ajattelisi itse laajemmin koko ajan, ja niinpä hänelle tuohon käyttöön tulee ulkoa luettu terminologinen perspektiivi, jota nuorempien vuoksi käyttää, yhteiskunta kun isolta osin koostuu nuoremmista.
84. Näköhahmotuksen tarkkuus kuvallisessa ajattelussa ei ole sama kuin ajattelun tarkkuus siinä, vaan ajattelun tarkkuus tulee näön tapaan hahmotetun kuvan jäsennyksen tarkkudesta, joka voi olla huomattavasti summittaisempi kuin näköhahmotuksen tarkkuus, esim. helteellä. Jäsennyksen ja ajattelun tarkkuus on kai sama kuin ymmärrettyjen kuvien osien tarkkuus ja määrä, siis erityisesti arjesta tutut ilmiöt ja kiinnostus elämän ilmiöihin, jotka on helppo tunnistaa oikein. Tällaista ymmärrystä parantaa myös se, että kroppa ei ole jumissa, urautunut, ja ettei ohita elämän ilmiöitä mielenkiinnottomina, johonkin muuhun kuin nyt huomion kohteena olevaan liittyvinä, silmissä vilistävänä silppuna, vaan käyttää arkijärkistä elämänymmärrystä ja sivistystään.
85. Joskus nuoret miehet. jotka ovat tykästyneet jonkun teoriaperspektiivin opiskeluun, haluavat keskustella juuri sen tavalla, katsoa vain sen ajattelu- ja keskustelutavan mukaiset asiat ymmärretyiksi. Mutta oikeastihan on arkijärki paremmin ymmärrettyä. Arkisesta elämänkokemuksestaan voi oppia monta asiaa, mutta niitä ei ole yhtä monta aina per tuon teoriaperspektiivn tai ajattelutyypin osa tai termi, vaan jotkut asiat ovat kamalan monimutkaisia, kun taas viereiset yksinkertaisia, ja vastaavasti asioiden eri puolia verratyessa. Arkijärki käyttää luonnollista havaintokapasiteettiamme paljon tehokkaammin, mutta se yhdistelee useita taitojaniin kuin tehokasta on ja niin kuin elämänkokemusta hyvin karttuu, mistä tietenkin oppii tehokkaasti lisää.
86. Ovatkohan afrikkalaisia, kun hahmottavat vain summittaisen hahmon, paljolti sosiaalisella silmällä kuin suomalainen puiden ja pensaiden hahmojen mörköjä pimeällä. Afrikkalaiset kai luulevat, että se on parasta ajattelua, koska se on heillemahdollista ja koskatoisaalta kokonaiskuvan sanotaan olevan tärkeä. Mutta kokonaiskuva on eri asia kuin pelkkä hahmo. Kokonaiskuvassa on tärkeää, että asia on osattu käytännön tasoa myöten, tarkoin nähty yksityiskohtia myöten tai siis ymmärretty, ja väliin jäävine tasoineen siis kokoluokkineen ja rakenteineen myös. Vasta sellainen on kokonaiskuva ja pelkkä hahmo on lähinnä havainnon osa tai näyttelemistä, jos sillä yrittää korvata kokonaiskuvan. Afrikkalaisella nähdyn ja ymmärryksen hahmottaminen on kovin summittaista helteen ja tuhdin ruokavalion cvuoksi, ja sitä paitsi ymmä'rrys täydentyy mielessä yksityiskohtia myöten vasta suuren kokemuksen vuoksi, ja voisi olettaa, ettei afrikkalainen päivälläkään katsele paljoa. Sen sijaan muilla tropiikin seuduilla siis muissa maanosisissa ei näyttäisi tätä ongelmaa niin olevan, vaan mahdollisuudet hyvään ajattelukykyyn ja älyyn paljon paremmat niissä.
(11.syyskuuta 2018, Olen kirjoittanut kai ihan hyvän ilmastotaitojen oppimisen ohjeen (6. Sept 2018), jokavoisi sopia mm Afrikkaan, siis kaikkeen maailmaan, myös tropiikkiin, http://finnishskills.blogspot.com/2018/06/weathers-charm.html . Se ehkä vaatii tuekseen taitoa luonnolta oppimisesta, mitävoisi oppia siitä aiheesta kirjoittamastani http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2018/06/nature-protection-abroad-build-better.html .)
87. Helteellä, kai siis tropiikissakin, hienomotoriikka, jota musiikin kuunteleminen (musiikki, josta pitää, ei tarvitse olla mielimusiikkia, ei kai saisi olla raskasta vaan pitäisi olla jotenkin positiivista, keveää) ja itselle sopivan tasoinen yleissivistävä lukeminen tuovat,niin hienomotoriikka kai saa lämmönsäätelykyvyn toimimaan ja samalla kai kuvallinen ajattelukin sujuu paremmin.
88. Jos ei jotakin aihetta ymmärrä, niin siitä kumminkin tarttisi tehdä valokuvamainen kuva siltä osin, kun sitö tarkkaan havaitsee, ei siis arvailemalla vaan esim. merkitsemällä, mitä kukin on sanonut ja mitä oma varma maailmankuva ja varma elämänkokemus opettavat aiheesta & maailmasta. Jos ei näin tee vaan jättää merkitsemättäkaiken, mitä ei osaa, mitä ei usko tai mistä ei ole kiinnostunut, niin jää usein keskusteluissa muulla tapaa suuntautuneiden kanssa imbesilliksi luokittuneeksi: mikään ei mennyt perille, ei edes, että toinen sanoi jotakin aika selkeäöä, ja niin kaikki meni ihan pieleen teoissasi tilanteeseen nähden. Eri ammattialoille suuntautuneilla on eri taidot, he vaaliat eri asioita, niinpä et saa jättäämerkitsemättä kokonaiskuvaasi, mitä he sanovat,merkitse vain heidän sanomisensa tyyli ja aihepiiri samalla, tunnelmataju tekee automaattisesti tilanteesta nuo merkinnät, niin sitten voit oppia uutta ihan tavalliseen tapaan ja olla mukana yhtenä, jos haluat.
89. Keittäessäni vettä ja ottaessani kattilan liedeltä heti, kun se alkaa kunnolla kiehua, on vesi ollut yllättävän viileää. Kun sitten tänään "unohdin" kattilan liedelle pidemmäksi aikaa, niin vesi vaikutti paljon kuumemmalta, mistä kuvin ja käsitteen hyörystymislämpö avulla ajattelin, että onko kiehuva vesi ensin höyrystymislämmön verran viileämpää ja sitten jos lämmittämistä jatketaan, niin jonkin ajan päästä kaikki kiehumispisteessä. Tätä en fysiikan ja matematiikan opiskeluaikoinani osannut ajatella, sillä laskemista oli liikaa ja hahmotustavat menivät numeerisiksi tms, jäivät vaille ymmärrystä, vaille mielikuvia, vaille arkijärjen kieltä ja elämänkokemuksen tuomaa perustaa, vaille mahdollisuutta ajatella järkeväsyti kokonaan kuvin ja arkisen elämänkokemuksen tuoman ilmiöiden tuntemisen peruteella, mikä kuitenkin on kunnollisen ajattelun ja uuden keksimisen kieli, jota voisi käyttää ainakin elämänkokemuksen kokoluokan fysiikassa, mutta silloin ei kai kaikkea osattaisi laskea, vaan esimö ihmisen liikkumisen ymmärtämiseen on ihmisellä luonnollisia hahmotustapoja, jotka eivät ole ollenkaan laskennallisia. Eläimillä näyttää olevan tällaista älyä, ainakin fiksulla koirallani Banjolla ja villieläimillä, etenkin pikkulinnuilla.
90. Vanhuksista minulla on se käsitys, että vanhus, jos on sivistyneestä maasta, on samanlainen kuin nuoremmatkin: harrastanut jotakin samaan tapaan, mutta harrastanut 10 vuotta pidempään, tai tehnyt samaa työtä kuin muutkin, tai samantapaista mutta tehnyt 20 vuotta pidempään, ihan tavalliseen tapaanb, mutta siinä kun työtä tehdessä ihmiset, jotka sitä työtä tekivät, tapasivat aina sanoa, että voi voi kun ei ole sitä ja sitä, olisipa hyvä jos olisi se, niin painoi sen korvansa taakse ja vuosien myötä kehitteli siitä muutaman oman idean alaun, ja jostakin kin kuuli, että jostakin kirjasesta tms olisi siihen iloa, niin joskus sitten jaksoi sen lukea, ja niin oli sen opiskellut, omia ideoita omaava ja vuosiuen myötä oppi sitten ratkaisemaan tuon tyypin työssä tärkeänä pidettyjä ongelmia, ja niin tuumasi että ohhoijaa, nytpä on hyvin, nyt voin hyvälläö mielin tehdä töitä, mutta sitä sitten joku luuli laiskottelun tyyliksi ja sotki tropiikista tulleisiin kieltä osaaviin ja niin katosi suoja, että samaa porukkaa ollaan, ei voi kouluja käymätön tulla tilalle ja tropiikin vaikutteiden myötä katosi tavallinen perustekeminen, yht'äkkiä se ei ollut samaan tapaan itsestäänsevästi aina saatavilla kuin aina aiemmin, ja niin menivät siihen pohjaavat taidot huonoksi, etenkin paikoitellen huonoksi, hetkittäin siis, ja niin syntyi tuo vanhuksen tyypillinen kuva, että paikoitellen superhieno ja kuulemisen arvoinen ja paikoitellen puppua vain, että mites tämä taso nyt tällainen, hämmästelee hän itse, eikä oikein ole nuorempienkaan tasoon tyytyväinen, kun jo kerran oppi, miten siitä ylemmäs noustaan.
91. Tätä en tiedä, mutta onkohan niin, että kun insinööritieteiden ajattelu on joltain kannalta katsoen jumissa, niin ykis syy siihen on, että joitakin asioita pidetään saman ajattelutyypin osina, vaikka ne oikeasti ovat eri ajattelutyyppien ja erityyppisten lähteiden? Esim. että Newtonin lait ja differentiaali- ja integraalilaskenta olisivat eri ihmisten, kenties eri maissa kehittämiä eivätkä saman ajattelutyypin hedelmiä. Ja että jos fysiikan laskuissa edetään askeö askeleelta kaavamaisesti, niin voiko se olla esim. Kiinan kopioimisesta seurannut lähestymistapa? Ja että kiinalainen oppikirja puolestaan olisi kerännyt eri kiinalaisten lähteiden ja paikkakuntien parhaita saavutuksia, joita pitkin opetuksen edetessä kukin vaihe on omanilmeisensä ja omanhenkisensä, omalla annillaan, ja kenties opettaa jostakin paikkakunnasta kulttuuria, jos sitä tarkemmin tarkastelee. Ja vastaavasti vanhat kiinalaiset viisaudet monesta erilaisesta lähteestä. Ja niin samoin kai jos suomalainen laskee jotakin matematiikan tehtävää, niin kullakin askeleella on jokin tietyntyyppinen teorian puoli ajattelutapoineen käytössä eikä aina samnilmeinen, samoja vahvuuksia samoilta puolin omaava.
92. Joillakin, joilla järki ei ole kovin hyvä ja ei kanna vahvasti kaikissa aihepiireissä, on käsitys,että jotkin aiheet ovat kaikilla puppua eikä vain, etteivät he itse osaa niitä kunnollisella objektiivisuudella, ja niin vaikka he kannattaisivat objektiivisuutta, niin he saattavat tuottaa ihan puppua noissa aihepiireissä ja väittää, että se on muka kunnollista niissä aihepiireissä, komentelun lähtökohdaksi kelpaavaa, mitä se ei tietenkään ole, vaan vain syy heidän itsensä pysyä poissa vaikuttamasta noista aihepiireistä ja kysyä vaikka kirjastonhoitajalta omantasoiselleen ymmärrettävää lukemista aihepiirin perustaidoissa. Ihmisillä on hyvin erityyppisiä vahvan osaamisen alueita, joka ammatilla eri, usein saman ammattiryhmän eri tehtävienkin välillä ajattelutapa-, huolehtivaisuus- ja vastuun kannon aihepiirien ja alueiden eroja.
93. "Palleromaisesta tekemisentavasta
Eri tekemisentapoja on mm yksiperspektiivinen ulkoa lukenut mutta
lukemastaan motivoitunut ja sitä soveltaa osaava. Toisaalta on sitten
suomalainen useampiperspektiivinen, joka kaisyntyy, kun lapsilta
vaaditaan koulun ym opettamaa perusymmärrystä samaan aikaan kun
kehotetaan, että koetapas, oppisitko sinä esim. tuolta sedältäsi tuon,
mitä se näyttää hyvin osaavan, jolloin on sekä vanhempien että koulun,
että sisarusten ja muiden tuttavien taidot samaan aikaan kuin tuo uusi
taito sedältä. Ne ovat vain saman taitokimpun eri puolia ja niissä io
monta perustaitoa aika lailla samaa muttei ihan samaa:aina on hyvä tehdä
oma versio, niin oppii paremmin samalla, kun laitta korvan taakse
toisten ohjeet.
Savonlinnassa on katukuvassa paljon taiteesta harrastuneita ja osin
siihen liittyen on niitä, jotka haluavat isolla taidolla huolehtia
jonkin vaativan hyvälle tolalle, ja on matkailusta harrastuneita, jota
haluavat huolehtia turistin elämästä jonkin asian hyvälle tolalle, mihin
yleensä tarvitaan useampaa taitoa yhtä aikaa, ja on uskonnosta
harrastuneita ja arvostetaan omakohtaista taitavuutta. Ja niin
tavallinen savonlinnalainen tekemisentapa on vähän kuin pallero tais iis
kokonaisuus hyvälle tolalle useamman perspektiivin taitojen avulla,
kuitenkin noita perspektiivejä taitoineen ihan tavallisella
perustakemisentavalla käyttäen, hyppimättä aiheesta toiseen vaan
pikemminkin taiteen myötä hyvää havainnontekoatapaa ja laajempaa
osaamista korostaen, mutta Savonlinnan seudun liikunnallisten lahjojen,
niiden hyvähenkisen perustekemisentavan puutteen myötä käytännöstä
vieraantuen, vähän kuin piirustusta raapustaen, mihin tietenkin korjaus
olisi tuon ei-niin-vaativan perusliikunnan lisääminen tervehenkisin
tavoin."
94. Taidoista vain osa on kerran opeteltuna aina mukana pysyvää kuten ulkoluku, ja osa on taas kiinni siitä, miten hyvin tekemisen sujuu: mikä on lähestymistapa, tekemisentapa, asiayhteys, laajempi maailmankuva, tapa elää yhteiskunnassa, arvot joita vaalii, vire eli elämänalat, joihin on paraikaa keskittynyt niiden kannalta hyvällä laadulla, muut muistetut asiat, helposti käsillä olevat taidot ja toisaalta, mitkä ovat ajatusvirheet, mitä ei vaali, mitä tekee väärin.Niin ollen, jos pitkään ja innolla harrastaa jotakin, niin kehittyy yleensä suunnilleen tuon elämänalan tai kultuurin tasolle taidoissaan, niin ylös- kuin alaspäinkin alkuperäiseen tasoonsa verrattuna. Hyväätekevinä pidetään yleissivistystä, musiikkia mielitekona, tervehenkistä peruselämää ja montaa muuta asiaa. Huonoja malleja ovat itseä paljon osaamattomammat, kulttuurit joissa on paljon ongelmia ja epäviisaat elämäntavat.
95. Jotku pyrkivät ymmärtämään sotilaallisia, mekaanisia yms puolia maailmassa ja elämässä ottamalla mallia insinöörisuuntautuneista, joiden ajattelussa näyttäisi olevan sennäköisiä ja -kokoisia mekaanisia insinöörialoihin liittyviä ajatuksia, mutta insinöörialoilla kuten ajattelussa yleensäkin vaintyhmät tekevät kovin isoja kömpelöitä merkintöjä, kun tas osaavaisemmat, fiksummat tekevät maisemallisen pienempiä mutta objektiivisia merkintöjä, jotta merkinnät sopisivat samaan kuvaan ja silloin voi tsuumata muutamaan vierekkäiseen merkintään kerrallaan, niin hidasjärkinenkin ymmärtää, mutta silloin siis helposti kävi, että erehtyi ottamaan mallia ei-niin-osaavasta. Lisäksi monia erilaisia tapauksia ja käyttötapoja mekaanisille asioille ja mekaanisille arviointitavoille oppii paljon helpommin, kun ajattelu on arkijärkistä, etenkin peruskäsitteitä paljon käyttävää, mutta maailman kokonaisuuteen suuntautuvaa, näköaistipainotteista, etenkin luontomaisemia rakenteineen ja vivahteineen katselevaa, jolloin tulee helposti mieleen monta variaatiota mekaanisista asioista ja nähdystä konkreettinen siis helpommin oikeaan osuva käsitys niistä, eri vaihtoehtoja sekä nähdystä että maailmankuvan eri aihepiireistä joskus myös. Näin niille on oikeaan osuva sovellus maailmaan, ja toki insinööritieteisiinkin heti valmiina, insinööriosaaminen arkijärjellä ja joskus filosofisella eri löhestymistapojen vertailulla tuettuna.
96. Ihmiset oppivat taitoja jatkuvasti myös aikuisella iällä, mutta samalla jotkin asiat muuttuvat läpihuutojutuiksi ja niin ne eivät tuo harjaannusta mielenkiinnolla tekemisessä, joka pitää vireillä perustaitoja, ja niin jotkin taidot, vaikka niiden monimutkaisempi hienouksien osuus yhä kehittyisi, jäävät perustason tukea vaille ja niin niihin tulee paikoitellen kamalia virheitä. Samaan aikaan ihminen oppii, miten asiat yleensä menevät, ja niin hänelle jossakin 40+ iässä tulee taipumus ikään kuin vitsaillen mainita, miten voisi käydä tai miten hänelle meinasi käydä, ja niin nuoremmille, etenkin kahta sukupolvea nuoremmille, tulee vaikutelma, ettei hän kuvaa mitään taitoihin liittyvää vaan vain vitsailee, ja niin nuoremmat sukupolvet eivät opi noilta, joiden taitotaso on jo paljon korkeampi, tai eivät opi ollenkaan niin paljon kuin voisivat, mutta se ei olisi matkimalla oppimista vaan ikään kuin vinkkejä, osviittaa vastaisen varalle, taidon ossia, ei kokonaisia taitoja. Taidot pitää itse opetella, eikä yleensä kasva saman tyypin ihmiseksi kuin sukulaisensa vaan on edelleen omanlaisensa. Mutta niin:vanhempien polvien tulisi pyrkiä välttämään vitsailutaiumusta kokonaan nuorempien läsnäollessa, kommunikaatioyhteydessä nuorempiin, välillisestikään.
97. Joillakin sosiaalinen ymmärrys on huono eikä pelaa yhteen sivistyneen maailmankuvan kanssa, vaan siitä puuttuu taju siitä, että mitä vaikuttaa tilanteeseen, kuka tekee ja millä tavalla tekee, millä tavottein, yms, mitä jotkut nimittävät matemaattistyyppisten seikkojen puutteeksi, muttei se sitä ole, vaan se löytyy pikemminkin siitä, miten fysiikjan teorioita sovelletaan käytännön tilanteisiin, esim. että kappaleA liukuu pöydällä ja B vierii, mitä tilanteen kuvaan vaikuttaa, jos jokin tieto onkin eri kappaleesta,ja mikä tilanteen kuva siis fysiikan teorioiden perusteellaon.
"Esim. siis vahva vai heikko, onko henkilöllä omissa arvoissaan tietyn
asian vaaliminen vai ei, mitkä hänen tavoitteensa ovat, onko hän aiemmin
ollut luotettava ko aihepiirissä, onko tilanne nyt sama, mihin se nyt
luokittuu, onko hän samanlainen kuin se henklö, jonka ansioilla
yrittääbeesata ja onko samanlainen juuri siinä suhteessa ja muuten
kyllin ok sen aihepiirin kannalta,entä muut asianhaarat yms.
Näistä siis tarttis huomata nuo kokoluokat, ja onko vai ei ole kustakin isosta asiasta, mikä aihepiiri on missäkin, yms" http://ihmispaata.blogspot.com/
98. Jos näkö ei hahmota rakenteita, materiaaleja yms vaan pikemminkin mielikuvitushahmoja yms, niin ei saisi harrastaa mielikuvituksen kera käsitöitä eikä taiteita yms eikä kai muutakaan, vaan käsityöt yms käytännön tekemisenä ja taiteissa etsiä objektiivista sivistystä ja elämänviisautta. Vastaavasti olisi kartettava kovin sosiaalissävytteisiä havaintoja ja pyrittävä korostamaan pikemminkin terveiden elämäntapojen ja sivistyksen sekä objektiivisen rakennehahmotuksen puolia havainnoissa.
99. Ruotsalaisen kaupunkilaisvaikutteen paljon tyhmentämä pää johtuu kai isolta osin siitä, ettei ruotsaölainen ole kiinnostunut katselemaan. Siksi tarttis tuumia, että aha, tätä tarvitaankin,ja saada siten havaintokykynsä avautumaan, katsella ympäröivää maisemaa, sen rakenteita muodostaen kokonaiskuvaa, ja pystyä niin taas ajattelemaan ajattelukurssini tavalla. Toinen ongelman syy on, ettei ruotsalainen ole niin kiinnostunut saamaan koko maisemaa, yhteiskuntaa ja maailmaa hyvälle tolalle, elämänmyönteiselle ja reilulle, vaan keskittyy yksittäisiin hyötyihin, haittoihin ja etuihin, aikamoisen palikkajärkisesti, jolloin hänen huomionsa kiinnittyy yksittäisiin kohtiin ja aiheisiin maisemassa eikä tasapuolisesti koko maisemaan,kunnollisen maisemakuvan muodostamiseen. Maatalous ssuntautumisena, ja Helsingissä ainakin aikanaan radiossa soinut rock, näyttäisivät korjaavan huomiokyvyn puutteita pois. (Rock vain ajattelukyvyn palauttamiseen. Ruotsalaisille ajattelukurssini plus jotakin käytännönläheistä maanviljelyksen suunnalta.)
100. Tyhmälle kiinalaisella on kai myös tyypillistä, että vaikka katselee maisemaa, niin sivuuttaa sen jotkin osat kuin suoria viivoja sisältäviä teoriaperspektiivin osia olisi tullut niiden tilalle, jolloin havaintojen määrä menee murto-osaan ja noilta kohdin ei reaktiivisuutta juuri ole, ei opi eikä säädä elämäntrapojeen ja tekemisentapojaan tilanteen mukaan. Silloin yksi syy voi olla, että on kulkenut tasaista katua eikä maastossa, esim. kallioilla jossakin, missä on myös puita tai pensaita, joiden oksat ainakin osin näkyvissä. Kallioilla on vaihtelevainen rytmi, joka pelaa yhteen näköaistin kanssa: katse näkee ja jalat astuvat, jolloin maailman kaikki osat, koko nähty huomioiden määrä korreloivat maisemassa kulkemisessa mielekkääseen tarkkuuteen,ainakin jos haluaa näinoppia uutta, ja niin on helpompi saada maisemakuvan tarkkuuteen vertautuva äly, kyky ottaa asioita mielekkäästi huomioon, huomata ne kunnolla ja arkijärkisesti.
101. Ruotsalaiselle vaikutteelle on tyypillistä myös, että keho on tietyllä tavalla pidetty, ikään kuin koottu tai tyylitrelty sen sijaan, että se olisi vapaasti tilanteen mukaan, kuvastelisi elekielessään ja tunnelmissaan eri aiheisiin liittyviä tunteita, tilannekuvaa, tekemisen mielekkyyksiä ja elämänviisautta. Nämä asiat näkyvät kropan luonnollisessa tarkassa asennossa, liikkumistavassa ja tyylissä, eivät sen palikkamaisin ajatuksin hahmotetuissa pääpiirteissä, ja niin niiden puuttuminen kootulta pienentää tämän ajattelukapasiteettia ja muuta ymmärrystä sekä taitoja olennaisen paljon. Esim. luonnon kauneuden ihaileminen, terveet elämäntavat ja musiikki opettavat luonnollista elekieltä.
102. Jos pn keinot lopussa tyypillisesti, niin vikana usein on, että tuntemuspohjaiset arviot luokittuvat väärin, esim. epävarma varmaksi, pieleen mennyt objektiiviseksi, toisten vaikute omaksi näkemykseksi, jonkun tuotteen täky sen paikaksi omissa mielipiteissä, yms. Tähän auttaisi kai kiinnuttää huomiota filosofiseen ajatteluun, sen luokituksiin teoria vai käytäntö, minä vai muut, atleetti josta kerrottiin vai ohikulkija sanoi tai teki tietyn asian, jne.
103. Jos toisten ajatukset, teot, olemus, tms tuntuu häiritsevän ajattelua, niin täytyy tietää, ettei omia ajatuksia tehdä sosiaaluseen tilaan vaan ihan erklliseen suvereeniin häiriintymättömään tilaan kuten esim. mielukuvat ei-niin-kokemusrikkaina kuvina pään edessä ylhäällä, hahmotettuina kuin käsien asiakeskeiset liikkeet vähän kuin liesituulettimen yläpuolella olevan maustehyllyn luona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti