tiistai 14. marraskuuta 2017

Entisaikojen tenhoavasta eheydestä

Joskus kun törmää parin sadan vuoden takaisen elämän hedelmiin jossakin, esim. taiteessa, niin jää hämmästyttämään se tenhoava eheys, joka elämän missioissa silloin oli. Tuntuu, että tunne, motivaatio, ymmärrys, käytännön toimita, yhteiskunnan toiminta, maanpuolustus, maailmankuva, ulkomaansuhteet, politiikka, ihmissuhteet yms muodostivat eheän suoraviivaisen kokonaisuuden,jossa asioilla oli hyvä henki, mielekkäästi käytäntöön yhteydessä. Mutta ajan myötä se eheys, elämänalueiden yhteennivoutuvuus, hyvä henki ja motivoituneisuus on menetetty. Syynä on kai uusien elämänalueiden lättänyys, etenkin teknologian kehittämisen taitojen lättänyys, joka on vailla kokonaiskuvaa, hyvin toimivia hyvähenkisiä lähestymistapoja, käytännön järkeä, valmiiksi hiottuja koneita ym ratkaisuja, jotka säilyisivät parhaina aikojen muuttuessa. Lättänyys on aloittelijan piirre, ei ole osattu, teknisyys on niin ikään huonon ymmärryksen taitotason piirre: ei ole osattu itse asioita vaan etsitty muihin aihepiireihin sopivia yksittäisiä mekaanisia hyötyjä. Entisaikoina lienee siis ymmärrys ollut parempi.
Toinen eheyttä rikkova piire on yhteiskunnallisen eheyden puutuminen. Ollaan liian eksyksissä, liian paljon eri maihin, eriu ilmastoihin, aivan erilaiseen elämään sovitettuja ratykaisuja ja liian vähän juuri oman maan taitotasolta lähteviä selityksiä uusista asioista, niiden hyvästä paikasta kokoanaisuudessa. Tähän tarvittaisiin ainakin etenkin käsitys ilmaston vaikutuksesta kulttuuriin. Lisksi kai eri aiheista tarvittaisiin kotimaista kirjallisuutta, kotimaan oloihin sopivaa mutta kyllin taitavaa ja kyllin asianharrastunutta, tervehenkisen motivoitunutta ja tuon asian paikan maailmassa ymmärtävää. Toisaalta tarvittaisiin materiaalia oman maan viisauden opettamisesta ulkomaalaisdille.

Teknologian käyttöön tuo eheyttä, kun tajuaa, ettei käyttöön paras perspektiivi ja parhaat taidot ole insinöörimäiset vaan kunkin elämänalan harrastajien omat, esim. valokuvaamisesta kokemusta omasrta elämäsytä eikä joltain kuvataiteen kurssilta, saati sitten sen ammatilaisilta jotakin, että elämän sijasta vaikka nouseva tai laskeva viiva.