Hyvästä aika helposta ajattelutavasta - - - & Ajattelun väristä

Blogistani http://savolaisuudesta.blogspot.fi (ei muuta aiheesta, aiheena nojatuoli):

"tuli mieleen,että onko sininen tavallisesti jotenkin nälkäinen, muttei ruokaan vaan tarvitsisi rakenteet hahmottavan maisemakatseenja siinä tunnelmatajun eri ilmiöistä ja ilmiöiden puolista, katsella sillä maisemaa, jossa on puita ja elämää,pohtia silleen."

* * *

Sinisen värin vaistomaisesti tuoma, kommunikoima vire ei ole ajattelun ohjeeksi sopiva, siitä ei opi ollenkaan ajattelua vaan kai rauhoittumista tms. Ajattelua oppii hyvästä havainnontekotavasta eli vihreästä ja oranssista: vihreän tapaan tarkkaan havaitu maisema ja oranssin tapaan aistit auki hyvin havaittu tekeminen.
( Tunteet voi ottaa mukaan ajatteluun jo ajatellun muistamiseen maailmankuvasta sopivin värein: punertava, siis luonnostaan punertava eikä erikseen tehty merkintä, merkitsee yleensä joko omassa elämässä itse positiiviseksi kokemaasi elementtiä tai piirrettä ko asiassa tai että asia on maailmankuvan tasolla ihmisten kannalta yleensä positiivinen kuten esim. loma tai musiikki. Synkät tummat sävyt, esim. tumma pilvi, jonkun asian tienoilla maailmankuvassa kertovat, että asiassa on kovin huonoja puolia ja/tai suuria epäonnistumisia.
Elämänviisauden opettelussa on lisäksi hyvä tietää, että kirskahdus kuin kipu jollakin kohden liittyy siihen, ettei oikein kestäisi itse mitään sellaista elämässään. Valoisuus yleens liittyy sivistyksen mukaisuuteen ja sivistyksen yms viisaina pidettyjen piirteiden tuomiin paljon suurempiin menestyksen mahdollisuuksiin ja sivistyksen ym viisauden tuomaan ongelmattomuuteen.)

Yleensä värit viittaavat joihinkin aihepiireihin, kuten esim. sininen järkeen, mutta järki on harrastamisen sijasta itse tekemistä yleensä, jolloin kaikki eivät tee samalla tavalla vaan taitotasoerot ja harrastuneisuuserot, erot taitojen jakaumassa ja tilanteessa tuovat sen, etteivät kaikki puhalla yhteen hiileen vaan kunkin olisi saatava tehdä itse, omalla tavallaan ja taitotasollaan, oli se sitten toisten mielestä hyvä tai huono. Näitä ei voi kirjata sinisen sävyihin, koska yleensä ei tuotteita pääse valitsemaan niin tarkkaan, jollei sitten valitse kauppaa, joka on sentyyliseen elämään suuntautunut, toisten elämänasenteiden kustannuksella.

Sininen väri on ajattelun värinä osin siksi, että vapaahetkinään pilviä taivaalla katsellessaan on ollut aikaa ajatella, vaikkei muuten kerkiäisi.
Joidenkin mielest'muisteleminen ja ulkoluku on sinistä.
Lapset halutaan rauhoittaa tunnille.
Siniseen tykästyneiden tarttisi opetella ajattelua, niin insinöörisuuntautuneidenkin.
Joidenkin ajattelua sumentaa sosiaalisten vaikutteiden ja sosiaalisten vaikutelmien hyökyminen oman arvostelukyvyn yli, mihin auttaisi ottaa etäisyyttä ja kantaa vastuuta niin, ettei tarvitse nojata toisiin kaatuen heidän niskaansa, kun ei ole itse huolehtinut.
Jotkut luulevat, että iso osa toisten teoista on puppua, kuin ihmeen kautta onnistunutta vain, vaikka oikeasti on kyse paljon suuremmista taityopista, esim. 10 000-kertaisista. Silloin nuo muita tyhmiksi olettavat yleensä tekevät niin, että jättävät osan huomioista ja ajatuksista, puheista ym huomiotta, koska ajattelevat niitä sosiaalisiksi virhevaikutelmiksi, jolloin terve järki jää heiltä pois noissa asioissa ja vain laiminlyövät ja ylikävelevät, mihin kai auttaisi heidän ottaa sosiaalista etäisyyttä ja tajuta, että ko asiat ovat kovin monimutkaisia, ei arki ole koko ajan samalla monimutkaisuusasteella vaan paikoitellen paljon enemmän taitoa vaativa. Heidän tulisi siis ihan vain merkitä nuo asiat maailmankuvaansa, esim. sen ja sen sanomiksi siinä ja siinä tilanteessa, niin ehkä oppisivat edes, että muiden mielestä ko asioille on tuollainen mahdollinen tulkinta, selitys, ja oppisivat niin ajan myötä sitten ymmärtämään sitäkin puolta asiuoista.

25.8.2018    Sininen väri, ainakin jos on neon-, sähkön- tai harmaansininen, antaa kai liian staattisen kuvam siitä, miten ajatellaan. Ajattelu ei saisi olla ihan erillään käytännöntoimeliaisuudesta tai asioista tulee hankalia hahmottaa. Sen sijaan ajattelun vireen tulisi olla ainakin hiukan aktiivinen, esim. hiljaisen kuljeskelun tapaan: tässä lähestyn tuota taloa, puuta, ilmiötä, pääsen lähemmäs katsomaan, että millainen se on. Näin katselemisen, kokemisen ja miettimisen tapa on maailmaa hahmottava, ei siitä erillään piutäytyvä, katseen pois kääntävä, tunteilla vieroksuva, muukis muuttaa haluava.

29.8.2018   Joidenkin mielestä insinöörijärjen korostus tekee sen, ettei kaikessa voi pitää muita ajattelutyyppejä ja ymmärryksen tasoja sekä useimpia elämänalueita mukana, mutta se on kai ruutumallisen kovin taitamattoman ajattelunb piirre,, josta pääsee ylitse ajattelukurssillani (ks. tämän bloginalku). Ajattelukurssini operttama ajattelutapa, jos sitä käyttää myös muihin opintoihin ja arkijärkiseen, niin on mahdollinen insinöörialoillakin, esim. matemaattisessa työssä, ja nostaa silloin tason ihan taitamattomasta jopa sellaiseksi, joka kykenee oppimaan elämänkokemuksen ja yleisen taitotason kasvun myötä elämänviisautta ja jopa uskontoa, toki siis useimpia elämänaloja, kai kaikkia, siis mm sosiaalisia taitoja ja taiteita ilman,että arkijärki jotenkin niitä häiritsisi. Jos silloin jää ongelmakohdaksi tietokoneiden taso, niin kirjoitukseni http://feelingcomputers.blogspot.com/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html neuvoo, miten rakentaa nykytyyppisille tietokoneille tieteellistyyppinen objektiivinen ajattelu luonnontieteiden tapaan.,mistä voi sitten kehittyä kuvankäisyttelykyvyn ja muistin myötä laajemmin objektiiviseksi, ja biologisen ihmiskucvan myötä mm tunteita ymmärtäväksi, ks. kirjani see MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf. (It is a whole book: a large PDF file, so give the page time to load.. Näin ollen tietokoneidenkaan vuoksi ei ihmisten tarvitse jöödä palikkajärkisiksi ja ideana on, ettei etenkään laskea tasoaan.

Koulun asian mekaanisuudesta

Näin koulujen juuri alettua näyttää siltä, että koulussa opetettava asia-aines on liian mekaanista ja teoreettista salliakseen oppilaan oman ymmärryksen mukanaolon, ja niin suuri osa kesäloman tuomasta viisaudesta jää koulun osalta pois käytöstä. Tarvittaisiin arkijärkisempi lähestymistapa ja myös elämänmakuisempien puolien kuvaaminen arkijärkisesti, asian kytkeminen laajempaan maailmankuvaan.
Usein on niin, että kun joku ihan hyvin kouluasiat osaava stiplaa jossakin, ei osaa jotakin, niin hän on sillä kohden heikkotasoisempi kuin keskimäärin on. Yleensä on jokin mekaaminen ajatuskulku tai arvio jäänyt tekemättä siksi, että se liittyy aiheeseen, joka on elämänmakuisempi, paljon vaativammalla ymmärryksellä hahmotettu, eikä tuo ihminen tiedä, miten nuo kaksi tasoa täössä asiassa liittyvät yhteen. Siksi se, ettäjoku stiplaa jossakin mekaanisessa arviossa, ei tarkoita, että asia kokonaisuudessaan pitäisi käydä läpi ainoastaan sillä tasolla, millä mekaaniset arviot ovat, vaan kuuluisi kyllä käydä mekaanisetkin arviot läpi mutta selittää etenkin, mikä on yksinkertaisen konkreettiset pääpiirteet hahmottavan tason ja muiden elämänmakuisten lähestymistapojen yhteys, miten ne liittyvät yhteen, miten ne arvioida. Samalla pitäisi kehittää kokonaisuuden rakenteiden arvioimisen kykyä niin, että rakenteet on hahmotettu konkreettista tasoa myöten eikä jotenkin erillisenä puppuaihepiirinä. Luonnontieteet esim. hahmottavat tällaisia seikkoja.