Jumiutuneen tai tyhmän pään avaaminen parempaan ymmärrykseen

Hyvä ajattelukyky rakentuu näköaistin varaan. Niinpä, jos toisella on jumiutunut tai kovin tyhmä pää tai huono päivä, niin auttaa hänen ymmärrystään paljon paremmaksi, jos hänen kanssaan jutellessaan, mieluusti elämän keskellä esim. ulkona, missä on maisemia, käyttää selkeään havaitsevaa näköaistia siten kuin arjen elämisessä on hyvä mutta käyttää sitä sosiaalisuuden kanssa yhdessä niin että hänkin katselee ja havaitsee selvään ja ymmärtää ilmiöt arkijärjellään. Tuohion selkeään havaitsevaan maisematkatseeseen, jossa on arjen ilmiöt ympäristöinen havaitseva fokus ainakin tarpeen tullen, vain lisää sivistyksen ja jonkinlaisen näkemyksen, että on kiva elää yhteiskunnassa rakentavaan tapaan, niin siinä on hänellä, ja sinulla toki myös hyvä pää ja sivistys noudatettuna, ymmärrettynäkin. Tämäntapaisesta ajattelusta voi lukea tämän blogin alusta ajattelukurssin.

Avaruusmatkailuvaikute tyhmentää

Liiasta kuumatkan 50-vuotisvaikutteesta eroon pääsemisestä

Parantamisaiheisesta blogistani http://parantamisesta.blogspot.com (Selaa sivua paljon alaspäin,niin löydät hakemiston, jonka jälkeen tekstiti numerojärjestyksessä.)

"

D775. Liikaa insinöörivaikutetta ja toisten elämänalojen taitojen opettelu hyvällä laadulla
Jos on liikaa insinöörivaikutetta,niin siihen auttaa tietenkin kun vähentää harrastuneisuuttaan insinöörialoista. Usein insinöörivaikutetta tulee kuitenkin muilta, esim. insinööörien kanssa käytyjen keskustelujen myötä tai avaruusmatkailuharrastuneisuuden myötä tai insinöörialoja tärkeinä pitäviltä tuttavilta vaikka arvostaisivat muutakin. Silloin auttaa yleensä harrastaa muita elämänaloja. On tyypillistä,e ttä lähestymistapa on jäänyt insinöörimäisen näkemyksettömäksi, ja siksi pitäisi alusta asti opetella noiden muiden elämänalojen tauitoja ja etenkin hyvään laatuun huomiota kiinnittäen. Näköaistivirikkeet ovat olennaisen tärkeitä: tarvitsisi katsella luontoa, maisemia yms niin, että on mukana sekä tarkka maisemakatse, joka hahmottaa rakenteet, että tunnelmasävyjen havaitsemisen kyky, mistä molemmista on ymmärrykselle hyötyä. Samoin elämänviisautta tarvitsisi painottaa aika paljon.
Jos haluaa totaalisemman eron insinöörialoihin, niin Haaveammattiin-blogistani ehkä olisi iloa http://nopeaoppisuus.blogspot.com . Myös pitkästä englanninkielisestä kirjoituksestani Gnome like life in the modern world http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html voisi olla iloa joillekin, jotka haluavat harrastaa ihan muuta kuin insinöörimäisyyksiä."


* * *

16. elokuuta 2019   Jos joku hetkellisestikään kiinnostuu avaruusmatkailusta, niin hänet yleensä laitetaan heti laskemaan samoja laskuja kuin kaikki muutkin eli jotakin sellaista kuin miten paljon raketti tarvitsee polttoainetta matkatakseen Maasta Kuuhun, ja niin hän joutuu heti insinöörialojen näkökulman kanssa tekemisiin, ja se on kyllä kamalan kapea, kun eivät ainakaan nuo laskut liene kovin erilaiset kulttuurista toiseen. Ja sen sitten jos kaikki tekevät yhtä aikaa kuumatkan tai sen 50-vuotispäivän vuoksi, niin kamalan paljon kapeammaksihan ihmisten ajattelutavat ja näkökulmat menevät ympäri maailman yhtä aikaa, ja siitä sitten on hankala toipua. 50 vuotta sitten toipumiseen meni kai koko 1970-luku. Nyt jo harvempi on niin kovin kummissaan insinööreistä ja näiden taidoista. Niin ei myöskään avaruusmatkailusta opita niin paljon kuin tavallisesti voisi,koska näkökulma on niin paljon kapeampi ja tyhmempi kuin tavallisesti. Insinööripää ei ole kovin fiksu, on jotakin rakentelun monimutkaisuusluokkaa ilman käyttömukavuusominaisuuksia ja viestinnän sävyjä, ja siis paljon kapeampi kuin yleissivistys ja maisemakatse sekä sivistyskansojen tavallinen arki tietääkseni.Kanssa jos kaikki yhtä aikaa ottavat jossain määrin esikuvakseen saman avaruuslentäjäibnsinöörin, niin se myös kapeuttaa näkökulmia olennaisesti.

Palleroisuudesta tekstissä opetustaidon ja elämänkokemuksen piirteenä

Kun olen nettiin blogeihini paljon kirjoittanut oppimateriaalia eri aihepiireistä, niin kirjoitustaitoni ja jossain määrin opetustaitoni ovat siinä kehittyneet. Samalla on syntynyt laatukriteerioita, jotka tuovat tekstiin vanhoilta kirjoittajilta tuttua palleroisuutta. Osa siitä on sitä, että kuvataan ilmiöt kokonaisuuksina, paikallaan maailmassa, objektiivisesti yleisellä tasolla katsoen niin kuin monelle opettaessa näiden ajattelun objektiivisuuden kehityksen kannalta hyväksi on. Osa taas tulee siitä, kun kuvataan tekemisentavat, jonkintyyppisen tekemisen pääuomat siis, ja nekin niin, että monet erityyppiset ihmiset niiltä uomin omalla tavallaan tehdessään saavat jutun toimimaan ja nappaisivat sen idean,saaden niin tukea muille taidoilleen myös. Tämä iirre tulee mukaan myös, kun kuvataan, että tuo tekeminen on käytännön tekemistä ja nämä ajatukset ketovat konkreettisesta maailmasta, jossa elämme, jolloi siis on viitattava näihin ilmiöihin kokemuksessamme mieluiten kaikille tutussa yhteydessä, jossa arjessamme tai hyvin musitamassamme tilanteessa ne kohtaamme, ja se tavalla, joka ei muunnu ihan kummaksi, kun sen kertoo kaverille, vaan viestii edelleen oikein ja opettaa noita taitoja. Lisäksi on opetettava elämäntaitoja, jolloin on kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia nuo ilmiöt ovat suhteessa motivaatioomme, mikä johtaa kuvaamaan ne tavalla, joka sisältää myös tunteet ja tunnemotivaatiot, sekä lisäksi kerrottava, miten nuo asiat vaikuttavat elämänlaatuumme ja siihen, olemmeko tyytyväisiä elämässämme, ja se taas tarkoittaa, että on kuvattava, millaisia ne ovat ikiaikaisen luontomme kannalta, siis mm työn mielekkyyteen ja työn hyödyllisyyteen sekä tervehenkisyyteen liittyvien motivaatioiden kannalta.