torstai 22. marraskuuta 2012

Sivuseikka: Kodin laittamisesta

Tulinpahan kirjoitelleeksi tällaisen viestin:

"Kodin laittaminen itse kivaksi asua lisää elämänviisautta
Hei
Katselin tänään kaupassa joulukortteja ja melkein ostin sinulle
sellaisen, jossa oli elämän kannalta kivaksi laitettu luminen pihamaa
lintuineen ja lyhtyineen.
Jos kotia ja elämäänsä laittaa itse kivaksi elämää varten, niin eikö
se ole samaa kuin onnistunut elämänviisas miettiminen! Taatusti
kasvattaa elämänviisautta. Jokaisen tulisi ihan itse aina siivota
kotinsa ja elinympäristönsä, työpaikankankin, elämän kannalta hyväksi,
niin viisastuisi siinä kovin, että mitä vaaditaan mihinkin, mikä on
riittävästi, mikä onnellista ja miten se arjen ohessa kätevästi
järjestyy.
Yst. terv. Hannele ja hauvat
J. K. Banjo sisustaa hanskoin ja hatuin. Molemmat koirat laittavat
kotia vähemmän ruutumalliseksi ryttäämällä matot huolella vaalitun
 eheän tunnelmallisiksi."

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tulevaisuuden vaatimukset

Ks. blogini http://feelingcomputers.blogspot.fi varhaisin blogimerkintä.

Tulipahan kirjoiteltua tällainen kirjoitelma. Eli tuo "1800-luku" meinaa luontosuhdetta, käytännönläheistä tekemistä paljon, eheämpiä elämäntapoja, ihanteikkaampia enemmän ratkaisuja näkeviä mailmankuvia ja motivaatiopohjia, jne.

2000+: ”takaisin” 1800-luvulle!
Elämäntapojen korjaaminen tervehenkisemmiksi käy isolta osin ajattelutapojen korjaamisen kautta. Sen sijaan, että nykyiseen tapaan matkitaan tietokoneita ajattelussa ja jopa sosiaalisissa suhteissa, käytettäisiin tulevaisuudessa tervehenkisiä tervejärkisiä ajattelutapoja, jotka huomaavat maiseman rakenteet käyttäen koko havaintokykyämme. Se, että jokin asia on hepreaa, merkitsee, ettemme huomaa siitä olennaisia asioita, kaikki vain vilistää tasapaksuna mössönä silmiemme ohi emmekä osaa sanoa siitä mitään. Silloin ovat kaikki havaintomme olleet liian samankaltaisia ja aavistuksenomaisia. Eli jos lisäämme havaintokykyämme havaitsemalla kaikki nyassit ja kokemukselliset sävyt, niin maisema saa äkkiä muotoja, väriä, rakennetta ja merkityksiä: olemme yht’äkkiä ymmärtäneet jotakin, kenties jopa kaiken olennaisen siitä. Siksi koko luontaisen kokemuksellisen havaintokapasiteettimma saaminen käyttöön on iso tärkeä juttu!
Tietokoneet puolestaan kehittyvät tieteellisesti ajattelevan suuntaan ja siitä rakenteet kuvaamalla objektiivisiksi, mikä on tieteellistyyppisen objektiivisen ajattelun perustyyppi, joka mahdollistaa mm. eri näkökulmien sovittamisen osiksi samaa kokonaiskuvaa. Tietokoneiden kehittyessä on olennaista havaita, että me ihmiset joudumme käyttämään luontaista kapasiteettiamme täydesti, jottemme putoaisi kärryiltä – äkkiä ei tietokone enää raahaudu perässä vaan kykenee seuraamaan jopa tunnevoittoisia pointteja täydesti: tunne auttaa vastaamaan johonkin tarpeeseen ja tarve puolestaan huolehtii jonkin kokonaisuuden terveenä pitämisestä, mikä on sen toimintakyvyn vaalimisen kannalta olennaista. Ajan myötä käy yhä enemmän niin, että ihmisen on elettävä täydesti ihmiselle luontaista elämää elämän kaikilla saroilla ikiaikaisen luontonsa käyttöohjeen mukaan, jotta pärjäisi nykymaailmassa, ja kone selviää kyllä, osaapa ihmisten kieltä, tulkkaapa ihmiselle hänen oman ajattelunsa kielellä hänen omasta maailmankuvastaan lähtien, ymmärtää elekieltä ja tunteita herättäviä tilanteita ja mitä niissä inhimillisesti katsoen tarvitsee tehdä ja näkee sen välttämättömänä kovassa maailmassa. Ihminen taas on yhä enemmän eläin: vahvasti aistiva, koko olemuksellaan (mm. fyysisesti, motivaation ja tekojen osalta) reagoiva, koko kommunikaatiokyvyllään viestivä ja sosiaalinen, tunteva ja elämänviisas maailman tukipylväs, elämän onnen löytänyt, paikkansa kokonaisuudessa löytänyt yksilö ja yhteisön jäsen.

(Katso myös kirjani linkissä sivulta http://www.SoMuchMoreFreeTime.info ). - Oiskohan tuo selvemmin sanottuna "2000-luku ja 1800-luku samassa"?


Lisähuomautus myöhemmin:
Olikohan histroria sittenkin toisenlainen? Pystykorvani, jolla on hyvä ymmärrys ja joka on keskustelevainen luonne, näki kuvan soljesta, joka oli perisin vuoden 1000 jKr tienoilta, ja tuumi, että ihmiset näkyvät olleen siihen aikaan yhtä teknologiaorientoituneita kuin nykyisin: kiinnostuneita medtallien ja rakentelemisen mahdollisuuksista. Jos jeesus antoi 2000 vuotta sitten synnit anteeksi, niin ehkä juuri rakentelemisen ja kaupungistumisen synnit? Voiko olla, että tervehenkisyys on ollut pilalla tuhansia vuosia ja vasta nyt, kun teknologian käyttömukavuus- ja ympäristöystävällisyysominaisuudet mahdollistavat paluun kohti täysin terveitä ja tunteidenmukaisia elämäntapoja, niin ovat ihmisten päävärkit ja sosiaaliset edesottamukset vasta nyt tuon teknologisoitumisen uuden käänteen ja korkeamman koulutus- ja sivistystason vuoksi tervehenkistymässä, sitä enemmän mitä enemmän aikaa kuluu? Ks. http://2013paradise.blogspot.fi . Historia kulkeekin eri suuntaan kuin mitä luulimme: olemme palaamassa luontoon vähitellen, ja etääntyminen luonnosta ja tervehenkisyydestä tapahtui joskus vuosisatoja ja vuosithansia sitten eikä nykyisin.
Ei tuo nyt voi olla sattumaa. Yksi tai enintään kaksi sukupolvea sopeutumista rakenteluun yms. menee, mutta ei se sitten enää ole uusi juttu, jota tarvitsisi toitottaa kaikille. Täytyy olla jokin muu syy moiseen teknologiaintoiluun. Tulee mieleen kolme:
1) Asuntojen suorat seinät ja neliskanttiset oviaukot ovat luonnoton elementti aistiympäristössämme ja kamalan suurialainen ja pitkäaikainen. Ihminen lähtee etsimään jotakin syytä pyöristämättömille oviaukoille ja käsittämättömän vähissä oleville mukavasti laitetuille viistotuille kulmille yms. sekä etsii seinän, suoran viivan ja suorien kulmien kaltaisia elementtejä, isä on joskus sanonut niiden olervan järkevyyttä, ehkäpä ajattelu siis on niin valtavan tärkeää tehdä surakulmaisen mallin mukaan - mikä on ajatteluvirhe, ks. tämän blogin alusta ajattelukurssini. Seinät ovat suoria siksi, että nbiin on helppo samoista tarpeista rakentaa monenlaista ja aina palat sopivat yhteen.
2) Terveitä luonnollisempia ajattelu- ja tekemisentapoja sekä elämäntapoja ja elämänviisautta etsivät kääntyvät terveiden luonnollisten elämäntapojen ja uskonnon puoleen ja ovat taipuvaisia kuuntelemaan linnunlaulua, minkä katsotaan olevan kovin hyväätekevä vaikute. Mutta linnut laulavat maisemasta, jonka näkevät, ja siinä ovat talojen suorat seinät vieneet valtavan roolin. Se vaikuttaa ajatteluunkin, minkä vuoksi pikkulinnut yhdistävät talomallisen ajattelun ihmisiin ja usein laulavat ihmisille seinämalliista ajattelua, minkä ihmiset yhdistävät koulutettuun ajatteluun ja teknologisoitumiseen.
3) Maanviljelijät ovat perässäkulkijoita teknologisoitumisessa. Luonto tukee heidän pärjäämistyään ja niinpä he saattavat noin vain valita hitlermäisiä järjestelyjä kuin ei niissä haittapuolia olisikaan.  Samoin kotiäidit ja täysin löperöiden sosiaalisten ammattialojenihmiset saattavat ihannoida pakkotyöleirimäistä näkemystä modernista työelämästä ja kaupunkilaisesta elämänmenosta ja katkoa kaiken tervehenkisen elintilan pois muilta, joille ammatti ei sitä runsain mitoin tuo. Saavutaan oksat pois tyylin teknologiaintoisuuteen ja liian kovaan työetiikkaan, epähumaan´eihin elinoloihin.

* * *
Aihetta sulateltuani mietin, että ehkä esi-isämme olivat tuollaisia http://www.youtube.com/watch?v=APwVNLoHluk taloihin, posliinikuppeihin ym. käyttöesineisiin ja työkaluihin kiinnittyneitä tyhmiä ihmisiä. Tuosta tulee mieleen hiisien ilmapiiri vanhoissa suomalaisissa kansansaduissa: olivatko "hiidet" sisätiloissa asumiseen kokonaan keskittyneitä ihmiusiä, vähän kuin ruotsinkieliset nykyään? Olivatko isoisäni isovanhemmat sellaisia? Itse olen nyt 42. En voi olla ajattelematta, että parempaan päin ollaan menossa, mitä ihmisten ymmärrykseen tulee. Ehkä tarinat tulevaisuuden superihmisistä ovat oikeilla linjoilla, ehkä meistä ihmisistä tosiaan kasvaa luonnonrakkauden myötä sukupolvi sukupolvelta paremmin maailmaa ymmärtäviä, monin tavoin fiksumpia, taitavampia, sivistyneempiä ja onnellisempia, aidosti välittäviä olentoja... :)! Ah! :)

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

2000 lukijaa - Kommentoikaa!

Tällä blogilla on ollut jo yli 2000 lukijaa.
Kommentoikaa, mitä piditte, mitä jäitte kaipaamaan, miten voisi kehittää, onko omia ideoita aiheesta...?

Vaihtelevainen ennakoimaton liikunta parantaa älyä ja oppimiskykyä

Jos ihminen on urautunut ajattelultaan, hän on myös jäykkä urautunut keholtaan. Jokainen mielen pitkäaikainen asenne tai isompi hetkessä tehty huomio näkyy kehon kielen kautta siinä, miten pidämme kehoamme. Jokainen uusi suuri ymmärryksen palanen, joka kosketta elämäämme, näkyy muutoksena kehon tilannetajua kuvastavassa asennossa, valmiudessa reaktiivisuuteen, tunnevireen kuvastumisena kehossa ja sosiaalisen elekielen muutoksena. Keho on tilannetajumme, valmiutemme erilaisiin tehtäviin. Ilman tilannetajun muutosta ja sitä vastaavaa kehon asennon ja valmiuden muutosta, emme voi kunnolla ymmärtää mitään, koska käytännön tilanteen mukainen käytös jää puuttumaan, ymmärrys vaille perimmäistä motivaatiotaan.
Kun liikut reaktiivisesti, se avaa kehon ja mielen havaitsemaan uutta, reagoimaan. Ymmärryksesi on äkkiä kasvanut moninkertaiseksi urautuneeseen tokkuraiseen nähden ja ajattelustasi on tullut monin verroin vikkelämpää. Hyvää liikuntaa tähän on vaihtelevainen ennakoimaton miellyttävä liikunta, kuten vaikkapa mökillä uusia vaihtelevaisia askareita tehdessä ja luonnossa uudella tavalla polveilevia teitä kulkiessa ja katsellessa. On tärkeää, ettei uraudu, muuten on taas samassa reagoimattomuuden ja havaintokyvyttömyyden suossa. Eli toimien olisi oltava  aikatauluttamattomia ja vaihtelevaisia, kehoa uusin yllättävin tavoin rasittavia, jotta liikkeesi vapautuvat ja ymmärryksesi sitä myöten myös kirkastuu.

http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2016/09/viheralueiden-suunnittelusta.html