tiistai 14. marraskuuta 2017

Entisaikojen tenhoavasta eheydestä

Joskus kun törmää parin sadan vuoden takaisen elämän hedelmiin jossakin, esim. taiteessa, niin jää hämmästyttämään se tenhoava eheys, joka elämän missioissa silloin oli. Tuntuu, että tunne, motivaatio, ymmärrys, käytännön toimita, yhteiskunnan toiminta, maanpuolustus, maailmankuva, ulkomaansuhteet, politiikka, ihmissuhteet yms muodostivat eheän suoraviivaisen kokonaisuuden,jossa asioilla oli hyvä henki, mielekkäästi käytäntöön yhteydessä. Mutta ajan myötä se eheys, elämänalueiden yhteennivoutuvuus, hyvä henki ja motivoituneisuus on menetetty. Syynä on kai uusien elämänalueiden lättänyys, etenkin teknologian kehittämisen taitojen lättänyys, joka on vailla kokonaiskuvaa, hyvin toimivia hyvähenkisiä lähestymistapoja, käytännön järkeä, valmiiksi hiottuja koneita ym ratkaisuja, jotka säilyisivät parhaina aikojen muuttuessa. Lättänyys on aloittelijan piirre, ei ole osattu, teknisyys on niin ikään huonon ymmärryksen taitotason piirre: ei ole osattu itse asioita vaan etsitty muihin aihepiireihin sopivia yksittäisiä mekaanisia hyötyjä. Entisaikoina lienee siis ymmärrys ollut parempi.
Toinen eheyttä rikkova piire on yhteiskunnallisen eheyden puutuminen. Ollaan liian eksyksissä, liian paljon eri maihin, eriu ilmastoihin, aivan erilaiseen elämään sovitettuja ratykaisuja ja liian vähän juuri oman maan taitotasolta lähteviä selityksiä uusista asioista, niiden hyvästä paikasta kokoanaisuudessa. Tähän tarvittaisiin ainakin etenkin käsitys ilmaston vaikutuksesta kulttuuriin. Lisksi kai eri aiheista tarvittaisiin kotimaista kirjallisuutta, kotimaan oloihin sopivaa mutta kyllin taitavaa ja kyllin asianharrastunutta, tervehenkisen motivoitunutta ja tuon asian paikan maailmassa ymmärtävää. Toisaalta tarvittaisiin materiaalia oman maan viisauden opettamisesta ulkomaalaisdille.

Teknologian käyttöön tuo eheyttä, kun tajuaa, ettei käyttöön paras perspektiivi ja parhaat taidot ole insinöörimäiset vaan kunkin elämänalan harrastajien omat, esim. valokuvaamisesta kokemusta omasrta elämäsytä eikä joltain kuvataiteen kurssilta, saati sitten sen ammatilaisilta jotakin, että elämän sijasta vaikka nouseva tai laskeva viiva.

torstai 7. syyskuuta 2017

Lämmittelyohjeita, vuodenaikojen elämisen ohjeita ja terveiden elämäntapojen ohjeita

Kun aikanaan kävin koulua,niin osaoppilaista oli ilkeileväisiä tavalla, jonka nyt myöhemmin olen oppinut yhdistämään siihen, kun viileä tai kylmä vihloo tai muuten tuntuu ikävältä ja tuo ikävää mielialaa, etenkin kai ilmastoa osaamattomille ulkomaalaisille. Olen kirjoittanut pitkästi lämmittelyohjeita, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html . Samassa blogissa myös vuodenaikojen elämisen ohjeita, jotka on tarkoitettupehmennykseksi, jos jokin vuodenaika tuntuu ikävältä tai rankalta, muttei siis kokonaisvaltaisiksi ohjeiksi vaan jonkinlaiseksi elämää helpottavaksi lukemiseksi, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html . Samassa blogissa myös pitkästi terveiden elämäntapojen ja tervehenkisten tekemisentapojen ymsohjeita, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html .

(19.5.2018   Vuodenaikakirjoituksessani myös ohjeita, jos kesällä huono tai hankala olo tms, ja ne on kerätty sivulle http://parantamisesta.blogspot.fi/2016/08/ohjeita-jos-kesalla-huono-tai-kumma-olo.html .)

tiistai 5. syyskuuta 2017

Kirjastoista

Lainaus tekstistäni http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html
"Kirjojen pitäisi kai aukaista uusia maailmoja, jotta niiden lukeminen tekisi hyvää. Jos jää toistamaan vanhaa, oppii vain, mitä siitä osataan ja mitä ei, eikä saa lujaa maata oman ymmärryksen jaökojen alle niin kuin ekaa kertaa uuteen aiheeseen tutustuessa, kun näki, mitä voidaan osata eikä vain mitä on jo toistettu moneen kertaan ja mistä jääty paitsi.
Kanssa on tuo, mitä vanhempi tai muuten osaavainen väki, joka ei niin lue enää kirjoja, jää paitsi eli miten tietyn aihepiirin harrastaja sopii osaksi yhteiskuntaa, sen aihepiirin tavallinen lokero, minkä kirjaa lukemalla olisi oppinut. Esim. maalausaiheinen kirja ei rajoita harrastusta vain yhteen aiheeseen, yhteen tyylilajiin ja taitotasoon ympäristön mukana vaan esittelee taidesuunnat kautta vuosisatojen ja eri lähestymistapoja, eri aiheita ja eri maalaustekniikoita, eri vahvuuksia, ja olettaa ne tavallisen kurssilaisen osattaviksi eikä muiden heiniksi, jolloin itse jäisi urautuneeksi johonkin osin sattumalta syntyneeseen lokeroon."

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Jos lapsi tai nuori inhoaa koulua

Jos lapsi tai nuori inhoaa koulua, niin inhoamisen kohteena on yleensä lättänä, viiva, kulma tms aivoton tylsä reagoimatonpiittaamaton tulleena kouluasiantilalle. Samoin asiat, joissa on nämä piirteet leivempinä mutta kumminkin vahvoina, ovat ikäviä, kuten tylsä eli aivan liian hitaasti etenevä koulu oppilaan tasoon nähden, ja liian tekninen pikku yksityiskohtien kanssa näpertelevä asia-aines, jossa ei syvällisyyttä niin ole.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Jos ajattelukurssi ei tehoa

Minusta on vaikuttanut siltä, että ajattelukurssissa, ja osin näissä älykkyyden kohotusohjeissa sekä kohdassa Väärinymmärryksiä ajattelukyvystä, on jo ne perusasiat, joita hyvään ajattelukykyyn tarvitaan. Niinpä jos ajattelukurrsi ei tehoa, on paljon hyötyä opettajien ja äitien tavallisista kehotuksista: oletko jo lukenut koko tekstin? Luitko sen huolella? Ymmärsitkö kaiken? Ehkä sinun pitäisi lukea uudestaan ne osat, joita et niin hyvin ymmärtänyt. ym mitä nyt näitä tavallisia kehotuksia onkaan. Ja jos sittenkään ei toimi, niin puuttuvatko sinulta perustait´dot? Karsotko yhtä tarkkaan kuin muut? Ajatteletko arkijärkisesti? Otatko mallia itseäsi tyhmemmistä? Esim. tyhmemmistä kuin sinä tämän ajattelukurssin avulla? yms.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Opetella kaikkien taidot yhteensä

Blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi
Mietin tuota karhujen yhteydessä, mutta olisihan se tarpeellinen tai to ihmisillekin. Ulkomaalaisilta se kai lähinnä usein puuttuu. Josko tästä saisi selvän, vaikka karhuista onkin?

"

Venäläisten karhujan opettaminen suomalaisen tapaan viisaiksi

Suomalaisista karhuista on minulle opetettu, että ne ovat metsän kuninkaita, rauhallisia ja viisaita, kunnioittavasti rauhaan jätettäviä. Mutta rajan ylitse Suomen puolelle tulleista venäläisistä karhuista ei tule ollenkaan samaa viisasta vaikutelmaa vaan jotenkin paljon epäviisaampi. Voiko olla, että venäläinen karhu sukeltaa milloin kenenkin näkökulmaan ja kokeilee, ovatko ne tenhoavia, jolloin lyhytnäköisemmät tenhoavuuskeskeiset näkökulmat jöövöt päälle ja tenhoavuuden kannalta ei niin perustelluilta tuntuvat maisemakuvat tippuvat pois käytöstä? Kun tapaa eri ihmisiä, pitäisi oppia heiltä se, mitä kultakin taidoista arvokasta ja elämänviisautta sekä maailman ja elinympäristön hyvällä tolalla pitämisestä voi oppia, ja kerätä nuo kaikki samaan kuvaan. Jollakulla on maisemakuva, hän siis vaalii koko maisemaa, kun taas toinen on lyhytnäköinen rikollinen kuin pimeässä kulkeva eikä hänen vaikutustaan saa ulottaa sen laajemmalle, sillä hän ei huolehdi maiseman asioita. Mutta näin samaan kuvaan taidot yms laittaen saa kaikki taidot yhtä aikaa opeteltua itselleen. Ja sitten kun kohtaa villieläimiä, niin niillä vastaavasti on omat taitonsa mutta yleensä kovin monta ja hienoa, yleistä tietoa taidoista ja tyyleistä, tekemisentavoista, joihin tervehekisesti satsaamaslla saavuttaa moisia taitoja, moisia hyviä asioita elämässä ja maailmassa. Ja sellaiseen monimutkaiseen kuvaan, elämänymmärrykseen voi lisätä myös sen, mitä oppii kasvien tunnelmasta yms. Sama tiedoilla, maailmankuvalla: kun säilyttää tiedonlähteen tunnelman tiedossaan, niin tietää parhaan ymmärryksensä verran, miten varma kyseinen tieto on, vaikka joutuisi silloin tällöin muuttamaan käsitystään tietolähteestä. Samaan kuvaan siis käsitys eläinten elämästä, siitä, millainen maailma on, mikä elämässä ja maailmassa on tärkeää ja miten sitä vaalia, niin eläinten kuin ihmistenkin ymmärryksen verran.
Voisivatko esim  linnut opettaa tätä karhuille?"

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Buddhalaisuudesta

Buddhalaisuus on oppi mestarillisesta taidosta, onnellisuudesta ja myötäelämisen kyvystä. Näihin avaimena opetetaan olevan havaintokyvyn parantamisen. Se on ihan arkijärkistä: siten viisastuu. Buddhalainen valaistuminen kuitenkin kuulostaa kryptiseltä, kun kaikki eivät ole sitä ymmärtäneet. Sen outo mystinen tyyli lienee seurausta siitä, että aasialaiset kai menevät kouluun tms ennen kuin heidän oma ymmärryksensä on kehittynyt sille tasolle. Siinä siis olisi suomalaisesta perinteesta opittavaa. Tässä oma tervehenkinen, ei huumeilta kuulostava, näkemykseni buddhalaisuudesta:
"

Buddhalainen valaistuminen eurooppalaisin silmin

Buddhalaisuudessa etsitään pysyvää onnea ja mestarillista taitoa havaintokyvyn laajentamisen myötä. Parempi havaintokyky selvästi on edullinen taidoille, etenkin kun siihen liittyy elämäniisautta. Aistit ja elämän tervehenkinen perusvirta, terveet ikiaikaiset elämäntavat tervehenkisesti noudatettuina tuovat onnea. Se ei ole se tyyliulaji, miten aasialaiset kuvaavat valaistuneet, mutta lienee sitä suomalaisilla juuri tervehenkistä perusvirtaa, josta valaistuneenkin onni on lähtöisin. Osa valaistuneen onnesta on seurausta siitä, että ajattelunaan hän käyttä sivistyneen tyyppistä ajattelua yms viisautta, missä tyylilaji ei jäljittele rikollisia, armeijamaisia, poikia, varusmiehiä, ammatistaan tärkeileviä, pätemisenhaluisia tai edes sivistyneen ajattelun tavallista tyylilajia, vaan - ei näytellen vaan ajan myötä paremman laadun myötä - uskontojen suosittelemia piirteitä, joita mm osa taiteesta yrittää viestiä. Näin osa onnesta on siinä, ettei juututa kiinni epäonnistumisiin ja huonoihin lähestymistapoihin vaan käytetäänsivistysta ja viisautta sekä turhan tarraamisen sijasta avaralla, luonnollisella, myötäkarvaan tekevällä, elämänviisaalla, herkällä, tervehenkisellä, ikiaikaisuuksia ja elollisten perusluonnon varaan rakentamista korostavalla huomiolla ja elämän virrassa mukana olemalla, myötäelämisen kyvyllä ja elämään yhtenä joukosta osallistumalla ollaan myötäkarvaan tapahtumien, motivaation, toimivuuden, yhteiselon, yhteiskunnan toiminnan ja ihmisen ikiaikaisen luonnon sekä kauniiden arvojen ja ideaalien, yms kanssa."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/buddhalaisesta-valaistumisesta.html
alunperin blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Tarvitaan opetusmateriaaleja parantuneen ymmärryksen omaaville

Jos ja kun näiden tämän blogin ajattelukyvynja älyn kehittämisen ohjeiden avulla onnistuu parantamaan ajattelukykyään, tarvitsee se tuekseen tuon uuden ajattelukyvyn tasoiset oppimateriaalit, osin vanhoistakin aiheista ja ainakin siitä uudesta, mitä opettelee. Erityisesti tämä kai näkyisi kouluopetuksessa oppikirjojen uudelleen kirjoittamisen tarpeena. Arkijärkinen hyvän ymmärryksen näkökulma olisi kai kirjoittamiseen hyvä, etenkin jos se saa elämänkokemuksen jotenkin mukaan niin, ettei järki jää käytännöstä erilliseksi sfääriksi. Osa oppimateriaalista on kai jo olemassa, mutta se on löydettävä luokittelemalla itse itsensä jo paremmin osaavaksi. Mutta jollei vanhoja aiheita ole lukenut niin hyvällä ymmärryksellä, niin joitain perusteluja voi joutau kertaamaan.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Tietokoneen tai kännykän näpyttelytavasta

Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"110. Joillakin miehillä on näkökulma kovin koulutuksen mukainen, yksioikoinen ja kapea, tilanteisiin mukautumaton, muuta elämää ymmärtämätön. Silloin olisi hyvä heidän varioida tekemisentapaansa ja lähestymistapaansa tervejärkisesti tilanteen mukaan: milloin on käytännönläheisyys paikallaan, milloin hyvä muisti, milloin koulutettu ajattelu, milloin arkijärki, liikunta, tunteet, mitä nyt sattuu olemaankaan tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa. Samoin myös työtä tehdessä olisi hyvä huomioida muun elämän maisema ilmiöineen: sosiaalisina kontakteineen, tapahtumineen, matkoineen, lomanläheisyyksineen, jne. Niin saa harjaannutettua omaa arkijärkeään ja elämänymmärrystään.
Näin voi taitavampi puolestaan opetella varioimaan tietokoneen näppäimistöllä kirjoittamisen rytmiä, niin on jotenkin mukavampi olo ja ääni on kivempi, muihin tekemisiin ja oman näkemyksen kuunteluun paremmin sovitettu."

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Sosiaaliset taidot ovat myös järjenkäytön alaa

Sosiaalisia taitoja ei voi eristää omaksi järjestä erilliseksi elämänalueekseen. Jos joku niin tekee, hän yleensä alkaa tehdä alkeellisia ajatusvirheitä tekemisten mielekkyyden osalta. Jos jollakulla on ihan vain sosiaalinen ammatti tai suuntautuminen, niin hän usein alkaa siirrellä ihmisiä kuin korttipelissä kortteja, ihan piittaamatta siitä, mitkä näiden elämän myötäelettävät tarpeet ja näiden ympäristön myötäelettävät tarpeet ovat, on kuin ihmiset olisivat hänelle esineitä, mikä kai tarkoittaa, ettei voi niin kokoaikaisesti olla sosiaalisuuteen keskittynyt ja tuottaa mielekästä toimintaa.
Sen sijaan, jos järjen vinkkelistä katselee sosiaalisia suhteita, niin ne ovat kovin monimutkaiset, eivät ole vain yksi teoria tai tietyt jutut huomata vaan kullakin onmaailmankuvansa (joka sinällään on laaja, elämänkokemuksen ja lukemisen yms tuoma), tilannetajunsa, taitonsa, mieltymyksensä, mukavuusalueensa, arvonsa ja tavoitteensa, sosiaalisuuden tyyppinsä (esim. seuraa pitävä tai manöveeraava, puuhaileva tai laiskotteleva, kaavamainen tai tunteva, herkkähuomioinen tai silmät ummistava, yms) ja elämänviisauden tyyppinsä ja määränsä. Näitä voi arkijärjellä hyvin hahmottaa, kirjoista ihmisten käyttäytymisestä lukemalla ei niinkään. Ihminen on yhteiskunnan osa. Myös yhteiskunta on järjellä ja tunteella hahmotettava: mitä ilmiöt merkitsevät meille, se kertoo niiden tärkeydestä maailmassa ja yhteiskunnassa. Myös ilmastosopeutumien eroja hahmottaa järjellä hyvin, elämän keskeltä niin kuin työkaverien puuhia töissä tai harrastuskaverien harrastukseen liittyen eikä niin kuin jonkun vastaanotolla istuen pointteja huomautellen, milloin valhetta ei ole niin helppo erottaa totuudesta ja eri ihmistyyppien erot eivät näy, vielä vähemmän se, miksi on tärkeää toimia tekemisten ja yhteiskunnan toiminnan kannalta moraalisesti, hyviä olosuhteita yhteiskunnassa reilusti kaikella kaikin puolin luoden.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Kuvaamataiteen opetukseen

Kuvaamataiteen opetukseen tuollainen, miksei muuhunkin, jos osaa soveltaa:
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2017/03/kansallisromantiikasta-ja-villakoiran.html

"lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kansallisromantiikasta ja villakoiran trimmaustaidosta

"25.3.2017   Kansallisromanttisella teemalla kun äsken vain jotakin saksin, niin tuli tällainen:

Tuossa tuo tyylin hersyvyys tulee siitä, että jos jossakin meinaa tulla kaavamaista, niin pidempi turkki niille seuduin, eli vapaampaa ja tunteidenmukaisempaa, ja jos jossakin meinaa mennä höttöpupuksi, niin aika paljon lyhyempi turkki niille kohdin. Kansallisromanttisessa taiteessa vapautta oli tunteiden paloon asti, joka puhti käytettiin maailmassa merkityksellisiin suuriin parannuksiin ja hyvään elämään niin kuin ihmisen luonto on ja malliksi muille sopii. Muiden saamisessa mukaan on olennaista, ettei laadi liian suurta taakkaa ja että löytää nuo asiat ihisen luonnosta,sekäettä kasvattaa nuoremman polven kapasiteettia tervehenkisyyden ja terveiuden elämäntapojen avulla, kykyä elää sovussa yhteiskunnassa, kun kullakinon omaa tilaa muttei diktatuuria toisten ylitse epäreilusti."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/villakoiran-trimmausohje.html

Tuossa tuo, että miksi meininki ei mene huonosti, kun ihmisille antaa vapautta, niin sivistystä kumminkin edellytetään ja sivistys katsotaan maailmankuvan rakentamiseksi, missä maailmankuva on siis käsitys elinympäristöstä ja sen tärkeistä asioista, ei manipulaation ulkoa luettu viitekehys tai teknisten muistikikkojen lähde. Mietitään sitä,millaista on elää ihmisenä,mikä tuo hyvän elämän, mistä välittää ja mitä tehdä noiden asioiden eteen, ei pakoteta edes koululaisia liikaa, ei hyväksytä palikkajärkisempien jöötä."

maanantai 27. helmikuuta 2017

Kalevala ja objektiivinen ajattelu

Ajattelukurssistani oppii arkijärkisen objektiivisen ajattelun. Sen jälkeen ajattelussa kehittymisessä on olennaista havaintokyvyn parantaminen luonnollisen tervehenkisen elämän myötä (mm maisemien katseleminen) ja kokonaisuuksien eheys ja niiden luonnolliset reunat sekä koko taitonsa ja parhaan laatunsa käyttäminen niissä. Huonompilaatuisessa ajattelussa tekemisen takeltelevuus määrää sen rytmin ja tyyliksi saattaa tulla suora viiva, kun ei enempää laajemmasta piiristä asioita osata. Ajattelussa kehittyessään kuitenkin huomaa, että koko ajan on tehtävä pieniä säätöjä tilanteen mukaan ottaen isomman piirin asioita huomioon. Kalevala katsoo asioita kokonaisuutena, maisemana, kaikkine puolineen ja kopioi rytmien monimuotoisuutta luonnosta, mikä sallii lukemattoman määrän luonnollisia variaatioita kunkin tilanteen mukaan ja hahmottaa kokonaisuudet niin kuin on luonnollista niiden laajuuden ja elämänkulun sek ä niiden osan elämän ja maiseman kokonaisuudessa mukaan.

perjantai 20. tammikuuta 2017

Kirjoitelma Kalevalan Joukahaisesta ja terveistä elämäntavouista

Katso http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/09/kalevalasta.html
Lainaan tekstin tähän, sillä olisihan tuo hyvä taito oppia:

"Kalevalasta

Ostin tässä Kalevalan kirjana itselleni ja luin siitä alusta. Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulannassa minua ihmetytti, ettei Joukahainen ollutkaan niin taitamaton, vaan Väinämöinen lauloi hänet ties miksi luonnon hehkuksi, suuren taidon merkeiksi luonnossa.
"Lakin lauloi miehen päästä
pilven pystypää kokaksi;
lauloi kintahat käestä
umpilammin lumpehiksi,
siitä haljakan sinisen
hattaroiksi taivahalle,
vyöltä ussakan utuisen
halki taivahan tähiksi."
Niin sitä jäin meittimään, että mietinkö lapsena Kalevalaa lukiessani, että noin suuren taidon kanssa oi käydä: menettää aseman, kai kommunikaatioyhteyden menettämisen myötä kun ei enää puhu sotilasmaisempaa tyylilajia käyttävien miesten kieltä. Että varoisin vain, etten siihen itse sorru. Mutta samalla ajattelin, että tuohon melkein yltäisin, tuohon tyylilajiin saavutuksissa. Nyt mietin, että melkein kuin linnun olisi kohdannut: laulullaan metsät tekee kauniiksi kulkea, vehmaiksi, on siinä sotilasmaista viisautta äänessä.
Mutta niin, miten ajattelin niin suureen taitoon ja elämänlaatuun yltäväni, kuin metsän heinikon punerrus tms. Olisi terve elämäntapa tai oma terve touchi, joka parantaa elämäntavan terveeksi, ikiaikaiseksi. Joka asiassa näkisi terveen elämäntavan osaset, jotka siinä on ideana, ja niin teko toisten tekoihin rinnastuessaan olisi tervehenkinen sekä itsellä että toisilla, ja siitä voisi jatkaa tervehenkisesti itse kukin, koko yhteisö, ja osin muu maailma ottaa mallia. ( World is of love (a mechanical model) http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html ) (http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html )
Olisi omia taitoja, olisi omaa tietään löytänyt, olisi niin hyvä olla yksilö, persoonallisuus, oman itsensä kaltainen ja vahva, mielellään yksilö. Ja niin ihmissuhteet olisivat tavalaan klisheemäisiä ja tavallaan tervehenkisiä: olisi kanttia ottaa kantaan, tehdä mielekkäitä tekeja, yhteisön arvostusten kantamia, yhteisön tervehenkisten tekemisten ja arvojen kantamia tervehenkisiä asioita, joissa olisi voimaa ja elämänsisältöä.
Ja voimaa, taitoaja ja kanttia saisi sotilasmaisuudesta: puolustaisi jotakin, satsaisi tervehenkisiin linjauksiin, ottaisi mallia pikkulinnuista yms villin luonnon vahvoista eläinhenkilöistä (http://wildharmony.blogspot.fi/ ). Olisi tervehenkisen liikunnallinen, käytännössä tekevä, hyvällä ymmärryksellä luonnon ihailun myötä ja kauniiden arvojen myötä tunteva, maailmasta välittävä, tuntein elämää lähestyvä, perinteisen elämäntavan elämänpiiriin ja missipoihin motivoitunut, tuntein hyvällä ymmärryksellä, luonnon esikuvien taitotason osia siellä täällä tavoittava. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html

My old video: if you can imagine a skill livelily, you can learn it https://www.youtube.com/watch?v=QAFN4gs35_A "

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Epäonnistumisista lisää tsemppiä

Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

"Epäonnistumisista lisää tsemppiä
Jos oikein välittää jostakin tehtävästä, niin yleensä masentuu, jos epäonnistuu siinä, ainakaan pahoin. Silloin tulee masennuksen vuoksi tauko muuhunkin tekemiseen: on aika pondeerata, että kyllä haluaisin paremmin yrittää, esim. tuon ja tuon ja tehdä syvällistä laatua, maailman kanssa sovussa viisaasti ja eläväisesti, tehdä kunnolla tuon ja tuon, hyvällä tekemisentavalla, joka on tämä, näin siitä pääsisi, kun tsemppaisi. Ja niin pienen tauon jälkeen, esim. 5min - puolisen tuntia - 3 tuntia - seuraavana päivänä - ensi viikolla, yrittää jaksavaisin mielin uudelleen, mutta edelleen tuosta tehtävästä kiinnostuneena, nyt vain syvällisemmin yrittäen. Ja sitten huojentuneena huilata, ihailla tuloksiaan ja painaa oppimansa mieleensä vastaisen avuksi, olla olematta kamalan sosiaalinen ja vaan aiheeseen keskittynyt, sen tunteilla hyvällä syvällisellä parhaan laadun tavalla ottava. Ja sitten muihin puuhiin, menemättä lounaalle jonkun saman tekemisen ihmistutun kanssa tms, sillä juuri heidän siivelläänhän ensi kerran epäonnistuit. Vaan vaihda tekemistä, anna onnistuneiden tekemisentapojen ym hyvien valintojen muistojen syöpyä mieleesi esim. matkalla jonnekin muualle päin."