Eri lähestymistapoja on tärkeää vertailla

"Tuli tässä mieleeni, että kun puhutaan, että söi omenan hyvän ja pahan tiedon puusta, niin voidaanko sillä viitata siihen, että jos on kasvatettu hyvin mutta haluaa tutustua muihin näkökulmiin ja muihin lähestymistapoihin, muiden taitojen hedelmiin, niin jos silloin ei järjellään vertaa, että montako asiaa tällä lähestymistavalla on huomattu ja miten hyvällä laadulla, miten laajasti, miten olennaisuuksia, mitä virheitä ja puutteita lähestymistavassa on, missä kokoluokassa liikutaan ja minkälaisen maailmankuvan puitteissa, ja tuolta kannalta järjellään vertaa eri lähestymistapoja ymmärtäen, että huono lähestymistapa ei harjoitellen kasva hyvän tasolle vaan pitää tehdä valintoja siinä mitä lähestymistapoja käyttää ja mitä käyttää mihinkin. Niin jos ei noin tee, niin varmaan luulee huonoakin hyväksi ja hyvää vähän yhtä huonoksi kuin huono lähestymistapa, ja niin menevät kaikki arviot myttyyn, vaikka tuolla tavoin vertailemalla olisi homma pysynyt kasassa ihan ok."

Musiikin sävellystaidon ja objektiivisen ajattelukyvyn yhteydestä

Meneeköhän tämä liian kauaksi koulun mahdollisuuksista? Mutta kiinnostava aihe!

Lainaus blogistani http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi maaliskuulta 2012 :

Sävellystaito ajatteluna

"Joskus jo onnistun laulelemaan jotakin kivaa omasta päästä jonkin läsnä olevan aiheen tiimoilta kuten koirani, aamutunnelmia tai maaliskuun alun lämmin sää. Ei riitä laulaa tunnelma vaan on mietittävä siitä kiva eloisa olennaisuuksia korostava näkökulma ja laulettava se. Vaikka vähäistä vielä onkin, on tyydyttävää tuotta omia sävelmänkappaleita, ehkä se on jokin perustaito elämässä, joka pitäisi kaikilla luonnostaan olla, mutta mikä siitä useimmilta uupuu, tuntein ajattelemisen taito vai mikä? Joka kerran, kun huomaamme jotakin tuntein, ajatus kertoo, että tämä tunteita koskettava kokonaisuus on tärkeä tästä syystä. Jos ajattelisimme tuohon tapaan, olisiko silloin tunteidemme ja tuntemustemme musiikki ajattelumme kieli, jolla ajatellen eniten viisastuisimme ja oivaltaisimme, olennaisimpia, suurimpia, mitään laiminlyömättä: kuuntelisimme vain kokemustemme musiikkia aina, kun haluaisimme ajatella ja viisaasti reagoida.
Hyvälaatuinen objektiivinen ajattelu rakentaa kaikkien havaintojen joukon varaan: aistimukset, maailmankuva, tunteet ja elämänfilosofia. Ajattelu on siis sama kuin herkistyminen kuulostelemaan havaintojaan, havaitsemaansa maisemaa tunnereaktioineen ja filosofisine näkökulmineen siitä, mikä on hyväksi maailmassa, mikä ei ja miksi. Havaintojen, tuntemusten ja niihin liittyvää ymmärrystä vastaavien tunnereaktioiden kieli on lähellä jollei sama kuin musiikin alkumuoto tunnelmallisissa koko elämän piirin kattavissa kokemuksissa eli havainnoissa. Niin parhaimman laatuinen objektiivinen ajattelu voi olla sama kuin tunnelmasävyistä yms. vaikutelmista rikkaan musiikin säveltäminen, jonka ilmeisesti kuuluisi olla jokaisen perustaito, joka kytkee yhteen ajattelun, tunteet, kommunikaation, elämänviisauden, filosofian ja rakkauden musiikkiin."

"Olisikohan tuossa musiikin ja luonnollisen ajattelun kielen yhteydessä ajatusten elämääkoskettavuus: tämä on tärkeä ilmiö ja tämä soi, molemmat osuvimmillaan yhtä aikaa, vaikkei niitä saakaan etsiä toistensa avulla, jollei ole jo täysin perillä siitä, miten niiden yhteys menee.
Ajateltavat ilmiöt voisi hahmottaa aistivoimaisesti, jolloin vaikutelmat eli taiteen kieli eli kokemukselliset havainnot kokonaisuudessaan kertoisi asioiden objektiivisen rakenteen eikä tarvittaisi palikkajärkeä ollenkaan. Koko ajatustavan sitoo yhteen maisemakatse kuten käytännössä toimeliaalla ihmisellä. Hyvä meininki ja toimivuus ovat sama.
Joka tapauksessa, kun laulukirjani sävelmiä kuulostelee, soivuus näyttäisi olevan tekemisissä energisyyden eli toimivuuden kanssa ja ilmiöt näyttäisi hahmotetun ideaalisina kokonaisuuksina eikä sattuman kauppaa eli juuri niin kuin objektiivisimmassa ajattelussa maailman dynamiikan ymmärtämiseksi kuuluu. Siten soivuus ja parhaimmanlaatuinen objektiivisuus voisivat olla saman tekemisentavan eri puolia, joilla kummallakin on aksentti samoissa asioissa, mutta itse ilmiö on siis rikkaammin vaikutelmin hahmotettu kuin nuotit vain.
Ajattelussa ja taitojen ja onnen tavoittelussa alkavat palaset loksahdella paikoilleen ja saa uskomattoman toimivia ratkaisuja, kun vain kokeilee vastaukseksi terveitä ikiaikaisia elämäntapoja kuin aikojen alussa kaikilla elämän saroilla, mitään liiallisena pois tiputtamatta, jos se vain luontomme mieltymys on. Siksi uskon tämänkin ajatuksen toimivan ja sitä paremmin mitä enemmän siihen tutustuu, mitä paremmin sen oppii tuntemaan.
Tätä havaintojen tekotapaa ei tavoita koulumaista ajattelua noudattamalla, vaan on mietittävä, mikä soi. Se osoittautuu ajattelussakin oikeaanosuvimmaksi ilmiöiden kuvaukseksi.
Tällainen ajattelutapa olisi toiminnan ohjauksen näkökulma, jossa sävelmän kauneus kuvastaisi tekemisentavan kaikinpuolista onnistuneisuutta."

"Säveltämisen taidosta on minulla vielä paljon opittavaa, mutta jos tuota ajattelun ja sävellystaidon yhteyttä pohtii, niin varmaan osaisin siitä pääpalikat neuvoa: objektiivinen ajattelu aistitin maiseman tapaan löytyy ajattelukurssista Pikakoulu-blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html (helppo arkijärkinen kurssi, jonka oppii alle puolessa tunnissa), tuntein ajattelusta löytyy hiukan siellä mys ja aiemmista blogimerkinnöistäni tässä blogissa, olikohan viikko sitten, eli tunne merkitsee ilomiön tärkeäksi elämän kannalta ja ajatus/aistittu huomio kertoo, miksi ja miten se on tärkeä maailmassa; tunnelma on aistittu maisema, jossa tunteet kertovat, mitä nuo ilmiöt merkitsevät elämälle; tunnelmasävy on kaikkien havaintojesi joukko, niin maailmankuvan tason havaintojen kuin aistittujen ja tunnettujen (lisää syyt samaan tapaan kuin tuntein ajattelussa), eli tunnelma on parhaimmanlaatuinen objektiivinen havainto kustakin asiasta; maailman dynamiikan ymmärtämiseksi on tärkeää ymmärtää, mikä toimii mitenkin, mitren vahvasti ja minkä suuntaisesti, eli hahmottaa, millaisia maisemanb ilmiöt ovat terveessä ideaalimuodossaan, josta osia vain ovat niiden muut muodot, eli hahmottaa ne energisimmillään, tunteidenmukaisimmillaan, terveimmillään eli soivimmillaan; hyvin toimiva meininki soi parhaiten ja on siis toimivin ratkaisu siihen mitä strategiaa, sosiaalista meininkiä, elämänasennetta, näkökulmaa, arvovalintoja ja tekemisentapoja kannattaisi käyttää; maiseman olemmaisia piirteitä ovat maisema kokonaisuutena nähtynä rakenteineen, mittasuhteineen, yhteyksineen ja dynamiikkoineen, maiseman ilmiöiden voimadynamiikka: mikä on energistä, mikä vie mihinkin suuntaan, minkä varaan voi rakentaa ja mikä on liian voimatonta eli toimimatonta, eli mikä soi mitenkin terveen vahvasti ja luo hyvää meininkiä, joka kantaa kokonaisuuden terveelle parhaiten toimivalle tolalle, sekä mikä olisi paras strategia eli hyvä meininki valita kokonaisuudelle ohjenuoraksi tai ihan vain yhdeksi tenhoavaksi vaihtoehdoksi monen joukossa eli millainen musiikki on energistä, sopusointuista, terveen eheää ja kokonaiskuvallisen herkkää maisemaksi avautuvaa."

"Eli koulutettu akateeminen objektiivinen ajattelu ei soi, mutta musiikin säveltäminen tuottaa sivutuotteenaan parhaimmanlaatuisia kokonaiskuvallisia objektiivisia ajatuksia, musiikin kiehtovuutta vähentämättä, tuoden vain uuden merkityksellisyyden kokemuksen."

Laittelen tähän linkkejä muihin teksteihini, joiden maailmankuva onb tltä suunnalta:
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/05/kaikki-linjaukset-yhteen-sovitettuina.html
 http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/03/tama-paratiisiteoria-on-suojaukseksi.html
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/03/tunteet-ohjaavat-oikein-maailmassa.html
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/01/paras-strategia.html

Kai tässä näkemyksessä tunteiden osalta on olennaista se, etten ole lapsena yrittänyt kopioida toisilta tunteita tietyistä asioista ja niin päätynyt näyteltyihin tunteisiin, mielikuvitukseen tai puppuun, vaan on vain ollut tavallisia tunteita omassa arjessani: auts, böö ja jipii jne.
Musiikkiin olen lapsesta asti peilannut omaa elämänkoekmustani tuntevuuden osalta ja yrittänyt oppia musiikista elämänviisautta mutten niin arvostanut uudempia kappaleita, koska niiden näkökulma on vaikuttanut kapeammalta, kuin ei niin taitavan, ei yleiustämistaitoisen ja ei elämänviisaan tekemältä, tai ulkomaalaista musiikkia, joka on vaikuttanut epäviisaammalta kuin suomalainen, vaan perinteisiä suomalaisia lauluja erityisesti: isänmaallisia, luontoaiheisia ja rakkauslauluja, jotka olen kokenut kovin viisaiksi ja kokonaiskuvallisiksi.

* * *
Sibeliuksen musiikista tulin kirjoittaneeksi tuollaisen: http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2016/08/sibelius-ohje.html