Koulunkäynnin vaikutuksista elämäntaitoihin

Lapsi on kouluun pakotettuna monta tuntia vuorokaudesta. Silloin hän on koko ajan käskettynä: "Opiskele nämä, lue tuo, tee nuo tehtävät." ja vapaa-aikanakin tentattuna, että osaathan sinä ne nyt. Lapsi siis pakotetaan keskittymään koko ajan koulunkäyntiin, vapaa-ajankin olemaan koulunkäyntiin vrittäytyneenä. Se tietenkin on poissa kyvystä oppia muuta ja ylipäätään tehdä muuta täysipainoisesti keskittyen. Moisiesta keskittynesyydestä seuraa lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten teoreettisemmin suuntautuneen näköinen ulkonäkö, ulkoaluetumman oloinen, ja siis myös sellainen elämäntapa, jossa koulu on erityisesti painotettuna ja muu jäänyt sen alla lyttyyn. Tästä seuraa muiden taitojen heikkous, jonkinlainen uusavuttomuus. Muistn heikkous lisää keskittymisen pakkoa, kun saman perspektiivn asiat on helpompi muistaa kuin ihan jonkin aivan erilaisen. Tästä tetenkin seuraa, että lähestymisentapa asioihin on turhan paljon jumiutunut paikoilleen: koetetaan aina samoja palasia samaan tapaan, ja jos ne eivät sovi, niin ollaan ihan pulassa. Jos siis vanhemmat vaativat oulusuoriutumista eivätkä opettajat vain, niin kouluun keskittymisestä vapaa-ajalla seuraa elämäntaitojen heikkous, kaikenlaisten muiden elämänalojen osaamattomuus. Tähän varmaan auttaisi, jos ei olisi läksyjä.

Pojat ja armeija

Pojille opetetaan jo pienestä pitäen, että miehet käyvät armeijan - ja naiset eivät vaan synnyttävät ja isolta osin hoitavat lapset, mikä myös vie vuoden heidän työelämästään. Nuorissa pojissa tämä synnyttää kysymyksen: Miksi miehen saa tappaa? Ja miksi naista ei? Tähän on yleensä kaksi vastausta. Ensinnäkin pidetään epätodennäköisenä, että miehet koskaan joutuisivat sotaan ja taisteluihin, jolloin nuori mies vain menettää yhden vuoden varusmiespalveluksessa muttei ole kuoleman eikä vammautumisen vaarassa. Toisekseen pojat ja miehet miettivät paljon armeijaa. Koska he eivät tee sitä taitavasti maansa eduksi vaan tappelevaisesti, mistä aiheutuu iso osa yhteiskunnan epäsosiaalisuuden tyyppisistä ongelmista, niin katsotaan paremmaksi, jos he, jotak tappelevat ja sodat aiheuttavat mm. kollektiivisen mieskäsityksensä avulla, niin nuo epäsosiaaliset ihmiset myös kantaisivat sodista vastuun: tappelisivat, kun ovat kerran tappeluun itse asiat johtaneet. Ehkä silloin he oppisivat realismia ja etukäteissuunnittelua, jotak tuovat rauhan ajan vastuuntuntoisen yhteiskunnan toiminnasta huolehtivan käytöksen. Ja naiset siis eivät kävisi armeijaa, koska ovat vastuuntuntoisia luonteita jo ilman, että kuolemalla uhkaa ja sitä vuoden verran laittaa miettimään, että halusinko sotaan, haluanko kuolla, onko muita vaihtoehtoja, satsaisinko niihin.
Miksi sitten armeijan varjolla opetetaan mitäopeteta? Ruodussa marssiminen ei ole suomalaista, käskyjen noudattaminen tai änkä vänkä noudattamatta jättäminen ei ole suomalaista vaan ZSuomi on demokratia, keskustelemalla asiat hoitava. Vain tyhmät joudutaan komentelemalla saamaan hommiin. Jos ymmärrystä karttuu lisää, voi osallistua keskusteluun. Sota on suuri voimainponnistus. Se ei ole komentamalla tehtävä, että kuolepa nyt, vaan suuremman vaaran tprjumiseksi tarpeen ja siinä se nojaa lähinnä sosiaaliseen silmään ja vieraiden kulttuurien ymmärtämiseen: kuka olisi reilu vallan päällä ja kuka ei, kuka kuuntelee suomalaisia ja kuka on paskapää kusiaivo. Perinteisesti maat eivät ole tulleet niin hyvin juttuun, että toisen vallan alla olisi ollut mahdollista elää, vaan on ollut pienempi paha sotia. Sitä paitsi terve järki vaatii itsepuolustustaitoja. Siksi jopa keskusteltaessa puolustuskykyinen tai ainakin puolustautua yrittävä maa on paljon paremmassa asemassa kuin arkeijaton tai liian pasifistinen. Yleensä ajatellaan, että se perustaityotaso, joka tuo menestyksen elämässä, osaltaan auttaa myös armeijassa.
Miesten heikko toimintakyky liittyy jäykkään kehonkuvaan ja miehekkään näyttelemiseen sekä rakentelun ottamiseen identiteetin osaksi. Parempi olisi olla urheilullinen ja monessa osaavainen, oli se minkä näköistä vain.

Sosiaalista strategiaa naisten perinteiseen tapaan

Tunnelmataju paranaa, kun on eläväisellä tavalla rento keho ja luonnolliset reaktiot eikä näyttele eikä tavoittele mitään kaavaa.
Tunnelmatajullaan voi ryhmässä havaita kuikin ryhmän jäsenen ja muut tuttunsa. Kukin elämänalua näkyy omantunnelmaisenaan ihmisen olemuksen tyypillisessä tunnelmassa ja tuon elämänalueen tyypilliset sattumukset näkyvät omantunnelmaisinaan myös. Kunkin tunnelman osan voi analysoida rakenteeltaan: miten paljon saatu aikaan, mihin tyylin, millaisin sattumuksin ja minkä suuruisin kokonaisuuksin. Taitavammista voi ottaa mallia ja kunkin sosiaalisen pärjäävyyden analysoida sen perusteella, miten suuria rakenteisia kokonaisuuksia hän yhteisössä tukee ja miten paljon vihamielisyyttä saa tyypillisellä strategiallaan osakseen: ne jotka liittoutuvat monen toiveiden kanssa, saavat teoilleen ja elämälleen monelta tukea, kun taas vihamiehiä hankkivat saavat takkiinsa. Esim. kaikkien toiveiden kanssa liittoutuminen "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella saa yhteiselämän sujumaan ja yhteisön toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla myös talopudelliselta kannalta katsottuna.

Ketkä ovat taitavia

Suomenkieliset suomalaiset ovat usein kokonaiskuvallisen arkijärkensä ja myötäelävän sosiaalisen silmänsä sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan ymmärtämisen osalta fiksuja muihin kansoihin verrattuna.
Monet naiset ovat fiksuja ja elämää ymmärtäviä.
Taiteiden harrastajat ovat fiksuja.
Osa uskonnollisista ihmisistä ja uskonnoista harrastunieta ihmisistä on kovin fiksuja , etenkin. papit ja ortodoksimunkit  (maisemallisen asioita kerrallaan herkästi hahmottavia).
Luonnonrakkaus tuo elämänviisautta.
Osa vanhuksista on kovin taitavia.
Brasilialaiset vaikuttavat sosiaaliseen silmääni supertaitavilta. (Mikäpä maa ei vaikuttaisi seksuaalisesti suuntauneelta, jos se ottaisi edustajikseen miehet? Brasialaisessa perustekemisentavassa eri elämänalueet näyttävät liittyvän yhteen korkealle taidolle edullisin tavoin. Brasilialainen tyyli on kuin triumfi triumfin perään, kovin menestyksekäs ja brasilialaiset ratkaisut omaavat usein piirteitä, joita kovin paljon taitavampien ratkaisuilla yleensä on. Brasilailaiset vaikuttavat kovin tuntevilta ja tuntevuus onnistuu yleensä vain suuren taidon tuella, oli se sitten sivistys, elämänviisaus vai mikä lie. Brasilialaisten koordinaatiokeskeisyys liikunnassa sen sijaan viittaa yli oman taitotason menevien tehtävien väkertämiseen, mikä ei ole hyvä etenkään elämänlaadun ja käyttökelpoisuuden kannalta, mutta mihin moni muuallakin sortuu. Brasilialaisten kommunikaatio-ongelmat ulkomaalaisten kanssa näyttävät liittyvän siihen, ettei ulkomaalainen ymmärrä jotakin isoa kimpalettaa, minkä brasilailainen helposti suoritti keskustelun ohessa. Amazonin naissoturit olivat kai Brasilian alueella, mikä varmaankin vaikuttaa naisten ja miesten rooleihin sekä siihen, miten kulttuuri sijoittuu armeijaan nähden.)
Akateemisilla aloilla filosofiaa lukevat ovat fiksuimmasta päästä.
Käytännön alat ovat elämänviisaita.
Liikunnasta pitävät ihmiset osaavat tervehenkistää sosiaalisia suhteita.
Suomenkieliset suomalaiset ovat eteviä mm moraalisten yhteiskunnallisten järjestelyiden perusteluiden ymmärtämisessä, yksilönvapauden vaalimisessa, kokonaiskuvallisessa objektiivisuudessa ja arkijärjessä, joka huomioi omat ja muiden tunteet, sekä terveellä tavalla tekemisessä.