Jos ajattelukurssi ei tehoa

Minusta on vaikuttanut siltä, että ajattelukurssissa, ja osin näissä älykkyyden kohotusohjeissa sekä kohdassa Väärinymmärryksiä ajattelukyvystä, on jo ne perusasiat, joita hyvään ajattelukykyyn tarvitaan. Niinpä jos ajattelukurrsi ei tehoa, on paljon hyötyä opettajien ja äitien tavallisista kehotuksista: oletko jo lukenut koko tekstin? Luitko sen huolella? Ymmärsitkö kaiken? Ehkä sinun pitäisi lukea uudestaan ne osat, joita et niin hyvin ymmärtänyt. ym mitä nyt näitä tavallisia kehotuksia onkaan. Ja jos sittenkään ei toimi, niin puuttuvatko sinulta perustait´dot? Karsotko yhtä tarkkaan kuin muut? Ajatteletko arkijärkisesti? Otatko mallia itseäsi tyhmemmistä? Esim. tyhmemmistä kuin sinä tämän ajattelukurssin avulla? yms.

Opetella kaikkien taidot yhteensä

Blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi
Mietin tuota karhujen yhteydessä, mutta olisihan se tarpeellinen tai to ihmisillekin. Ulkomaalaisilta se kai lähinnä usein puuttuu. Josko tästä saisi selvän, vaikka karhuista onkin?

"

Venäläisten karhujan opettaminen suomalaisen tapaan viisaiksi

Suomalaisista karhuista on minulle opetettu, että ne ovat metsän kuninkaita, rauhallisia ja viisaita, kunnioittavasti rauhaan jätettäviä. Mutta rajan ylitse Suomen puolelle tulleista venäläisistä karhuista ei tule ollenkaan samaa viisasta vaikutelmaa vaan jotenkin paljon epäviisaampi. Voiko olla, että venäläinen karhu sukeltaa milloin kenenkin näkökulmaan ja kokeilee, ovatko ne tenhoavia, jolloin lyhytnäköisemmät tenhoavuuskeskeiset näkökulmat jöövöt päälle ja tenhoavuuden kannalta ei niin perustelluilta tuntuvat maisemakuvat tippuvat pois käytöstä? Kun tapaa eri ihmisiä, pitäisi oppia heiltä se, mitä kultakin taidoista arvokasta ja elämänviisautta sekä maailman ja elinympäristön hyvällä tolalla pitämisestä voi oppia, ja kerätä nuo kaikki samaan kuvaan. Jollakulla on maisemakuva, hän siis vaalii koko maisemaa, kun taas toinen on lyhytnäköinen rikollinen kuin pimeässä kulkeva eikä hänen vaikutustaan saa ulottaa sen laajemmalle, sillä hän ei huolehdi maiseman asioita. Mutta näin samaan kuvaan taidot yms laittaen saa kaikki taidot yhtä aikaa opeteltua itselleen. Ja sitten kun kohtaa villieläimiä, niin niillä vastaavasti on omat taitonsa mutta yleensä kovin monta ja hienoa, yleistä tietoa taidoista ja tyyleistä, tekemisentavoista, joihin tervehekisesti satsaamaslla saavuttaa moisia taitoja, moisia hyviä asioita elämässä ja maailmassa. Ja sellaiseen monimutkaiseen kuvaan, elämänymmärrykseen voi lisätä myös sen, mitä oppii kasvien tunnelmasta yms. Sama tiedoilla, maailmankuvalla: kun säilyttää tiedonlähteen tunnelman tiedossaan, niin tietää parhaan ymmärryksensä verran, miten varma kyseinen tieto on, vaikka joutuisi silloin tällöin muuttamaan käsitystään tietolähteestä. Samaan kuvaan siis käsitys eläinten elämästä, siitä, millainen maailma on, mikä elämässä ja maailmassa on tärkeää ja miten sitä vaalia, niin eläinten kuin ihmistenkin ymmärryksen verran.
Voisivatko esim  linnut opettaa tätä karhuille?"

Buddhalaisuudesta

Buddhalaisuus on oppi mestarillisesta taidosta, onnellisuudesta ja myötäelämisen kyvystä. Näihin avaimena opetetaan olevan havaintokyvyn parantamisen. Se on ihan arkijärkistä: siten viisastuu. Buddhalainen valaistuminen kuitenkin kuulostaa kryptiseltä, kun kaikki eivät ole sitä ymmärtäneet. Sen outo mystinen tyyli lienee seurausta siitä, että aasialaiset kai menevät kouluun tms ennen kuin heidän oma ymmärryksensä on kehittynyt sille tasolle. Siinä siis olisi suomalaisesta perinteesta opittavaa. Tässä oma tervehenkinen, ei huumeilta kuulostava, näkemykseni buddhalaisuudesta:
"

Buddhalainen valaistuminen eurooppalaisin silmin

Buddhalaisuudessa etsitään pysyvää onnea ja mestarillista taitoa havaintokyvyn laajentamisen myötä. Parempi havaintokyky selvästi on edullinen taidoille, etenkin kun siihen liittyy elämäniisautta. Aistit ja elämän tervehenkinen perusvirta, terveet ikiaikaiset elämäntavat tervehenkisesti noudatettuina tuovat onnea. Se ei ole se tyyliulaji, miten aasialaiset kuvaavat valaistuneet, mutta lienee sitä suomalaisilla juuri tervehenkistä perusvirtaa, josta valaistuneenkin onni on lähtöisin. Osa valaistuneen onnesta on seurausta siitä, että ajattelunaan hän käyttä sivistyneen tyyppistä ajattelua yms viisautta, missä tyylilaji ei jäljittele rikollisia, armeijamaisia, poikia, varusmiehiä, ammatistaan tärkeileviä, pätemisenhaluisia tai edes sivistyneen ajattelun tavallista tyylilajia, vaan - ei näytellen vaan ajan myötä paremman laadun myötä - uskontojen suosittelemia piirteitä, joita mm osa taiteesta yrittää viestiä. Näin osa onnesta on siinä, ettei juututa kiinni epäonnistumisiin ja huonoihin lähestymistapoihin vaan käytetäänsivistysta ja viisautta sekä turhan tarraamisen sijasta avaralla, luonnollisella, myötäkarvaan tekevällä, elämänviisaalla, herkällä, tervehenkisellä, ikiaikaisuuksia ja elollisten perusluonnon varaan rakentamista korostavalla huomiolla ja elämän virrassa mukana olemalla, myötäelämisen kyvyllä ja elämään yhtenä joukosta osallistumalla ollaan myötäkarvaan tapahtumien, motivaation, toimivuuden, yhteiselon, yhteiskunnan toiminnan ja ihmisen ikiaikaisen luonnon sekä kauniiden arvojen ja ideaalien, yms kanssa."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/buddhalaisesta-valaistumisesta.html
alunperin blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi