Tietokoneen tai kännykän näpyttelytavasta

Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"110. Joillakin miehillä on näkökulma kovin koulutuksen mukainen, yksioikoinen ja kapea, tilanteisiin mukautumaton, muuta elämää ymmärtämätön. Silloin olisi hyvä heidän varioida tekemisentapaansa ja lähestymistapaansa tervejärkisesti tilanteen mukaan: milloin on käytännönläheisyys paikallaan, milloin hyvä muisti, milloin koulutettu ajattelu, milloin arkijärki, liikunta, tunteet, mitä nyt sattuu olemaankaan tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa. Samoin myös työtä tehdessä olisi hyvä huomioida muun elämän maisema ilmiöineen: sosiaalisina kontakteineen, tapahtumineen, matkoineen, lomanläheisyyksineen, jne. Niin saa harjaannutettua omaa arkijärkeään ja elämänymmärrystään.
Näin voi taitavampi puolestaan opetella varioimaan tietokoneen näppäimistöllä kirjoittamisen rytmiä, niin on jotenkin mukavampi olo ja ääni on kivempi, muihin tekemisiin ja oman näkemyksen kuunteluun paremmin sovitettu."

Sosiaaliset taidot ovat myös järjenkäytön alaa

Sosiaalisia taitoja ei voi eristää omaksi järjestä erilliseksi elämänalueekseen. Jos joku niin tekee, hän yleensä alkaa tehdä alkeellisia ajatusvirheitä tekemisten mielekkyyden osalta. Jos jollakulla on ihan vain sosiaalinen ammatti tai suuntautuminen, niin hän usein alkaa siirrellä ihmisiä kuin korttipelissä kortteja, ihan piittaamatta siitä, mitkä näiden elämän myötäelettävät tarpeet ja näiden ympäristön myötäelettävät tarpeet ovat, on kuin ihmiset olisivat hänelle esineitä, mikä kai tarkoittaa, ettei voi niin kokoaikaisesti olla sosiaalisuuteen keskittynyt ja tuottaa mielekästä toimintaa.
Sen sijaan, jos järjen vinkkelistä katselee sosiaalisia suhteita, niin ne ovat kovin monimutkaiset, eivät ole vain yksi teoria tai tietyt jutut huomata vaan kullakin onmaailmankuvansa (joka sinällään on laaja, elämänkokemuksen ja lukemisen yms tuoma), tilannetajunsa, taitonsa, mieltymyksensä, mukavuusalueensa, arvonsa ja tavoitteensa, sosiaalisuuden tyyppinsä (esim. seuraa pitävä tai manöveeraava, puuhaileva tai laiskotteleva, kaavamainen tai tunteva, herkkähuomioinen tai silmät ummistava, yms) ja elämänviisauden tyyppinsä ja määränsä. Näitä voi arkijärjellä hyvin hahmottaa, kirjoista ihmisten käyttäytymisestä lukemalla ei niinkään. Ihminen on yhteiskunnan osa. Myös yhteiskunta on järjellä ja tunteella hahmotettava: mitä ilmiöt merkitsevät meille, se kertoo niiden tärkeydestä maailmassa ja yhteiskunnassa. Myös ilmastosopeutumien eroja hahmottaa järjellä hyvin, elämän keskeltä niin kuin työkaverien puuhia töissä tai harrastuskaverien harrastukseen liittyen eikä niin kuin jonkun vastaanotolla istuen pointteja huomautellen, milloin valhetta ei ole niin helppo erottaa totuudesta ja eri ihmistyyppien erot eivät näy, vielä vähemmän se, miksi on tärkeää toimia tekemisten ja yhteiskunnan toiminnan kannalta moraalisesti, hyviä olosuhteita yhteiskunnassa reilusti kaikella kaikin puolin luoden.