Teknisyyksien oppimisesta

Aikanaan Helsingissä kävin peruskoulun ja lukion, muttei se motivoinut ollenkaan. Jos koulua olisi ollut vain eka luokka, niin silloin vasta olisi asia ollut ihan kiinnostavaa, tavallaan opiskeltavana kiehtovaa edes jonkin verran, niin kuin äitini tuntui olettavan sen olevan koko koulun pituuden ajan. Ekalla luokalla oli uutta asiaa, asioita käytiin läpi ensi kerran, rakennettiin maailmankuvaa uusista asioista ja niin koulunkäynti silloin oli mielekkään vaativaa. Mutta sen jälkeen käytiin uudelleen läpi samoja asioita mutta aina vain teknisemmin eikä siinä ollut muuta mieltä kuin hidasteluja hämäys, että niin pitkään kouluun muka luonnostaan kului. Teknisyydet olisi suurimmaksi osaksi oppinut heti samalla: Teknisissä asioissa ei kuulu matkia asiaa eikä tyyliä vaan hahmottaa käsiteltävän asian rakenteet mielekkyyksineen sekä se, mihin kimpaleeseen kukin ilmaisun valinta viittaa. Kun nuo osaa, niin teknisyydet on yleensä ihan sillä hoidettu. Ja niin ei koulua olisi tarvinnut käydä lähimainkaan niin pitkään.