Jos tavallinen keskivertovanhempi katsoo koululaisen oppikirjoja ehkä vartin verran koulun lukuvuoden alussa eikä juurikaan pidempään niistä jaksa kiinnostua, ja koululaisella puolestaan on koulua samoista kirjoista koko vuoden eli yli 10 varttia päivässä, 5 päivää viikossa vuoden aikana yli 30 viikkoa, tekee se 10 x 5 x 30 = 1500 eli yli 1500-kertaisesti sen, mitä vanhemmat jaksavat kiinnostua. Ei lapsi niin paljon tyhmempi ole! Eli koulua tarvitsisi kyllä lyhentää paljon, siis nopeuttaa opiskelua, vaikkei asiamäärää karsisi. Arvataanpa vaikka että koulu pitäisi lyhentää kymmenesosaan tuosta, siis noin vuoteen koko koulu, mikä tietenkin silloin olisi luontevaa jakaa useisiin, vaikkapa kahden viikon tai viikon pätkiin useiden vuosien ajalle niin, että lapset oppisivat kasvaessaan lisää eivätkä vain kävisi kouluprässin läpi.
Mikä sitten olisi sopiva? Koulun ei kai pitäisi tavoitella työmäistä uurastamista, kun ei se ole aikaansaavaa, tehokasta, viihtyisää, viisasta eikä elämänviisasta edes työelämää varten, vaan hyvin sujuva tekeminen olisi kai sopiva mittapuu, tavoite. Samalla saisi olla näkymä elämästä laajemmalti, yhteiskunnasta ja opintojen roolista niissä, niin että koulussa olisi joustonvaraa, säätöjä, minkä taidon opiminen parantaisi työelämää ja aikuisen elämän järjestelyjä ylipäätään, poistane niistä kohtuuttomuutta ja lisäten tilaa erlämälle ja tervehenkisyydelle.
Joillekin vanhemmille koulu on paikka johon sijoittaa lapset pois jaloista pyörimästä edes osaksi aikaa, kun ei muuten heitä niin jaksaisi. Siksi, jos koulua olisi ajallisesti vähemmän, tarvitsisi harrastusleirejä, iltapäiväkerhoja, leikkikenttiä, mahdollisuuksia tutustua eri elämänalueisiin esim. osin kuin työpaikkoihin kenties vanhanajan maalaistalojen tapaan kenties, olla enemmän, suorastaan vastaava määrä ajasta kuin mitä koulun ja iltapäivätoiminnan yhteensä viemää aikaa kenties karsitaan. Olisi hyvä, että ihmisellä olisi oma ymmärrys koulun jälkeenkin. Terveellä tervehenkisellä lapsella on käytännön edellytykset hyvään ymmärrykseen vähemmälläkin koulunkäynnillä mm. tämän blogin tekstien opiskelemisen myötä.
Lue ensin blogin alusta ajattelukurssi http://pikakoulu.blogspot.com/2011/11/ajattelukurssi.html . Seuraavaksi ainakin näkemys, että luonnon ihaileminen, taiteet ja liikunta parantavat ajattelukykyä (2012?). Lue myös "Käytännön vinkki" (tammi 2014), ja lopuksi "Väärinkäsityksiä ajattelukyvystä" http://pikakoulu.blogspot.com/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html . Monin verroin paremmalla ymmärryksellä voisi vanhan koulun lukea nopeammin ja ymmärtää paremmin.