Theory of everything

"

Wild birds can be very wise

- December 20, 2019

My thinking course http://quickerlearning.blogspot.com fits well together with wild animals' life in the nature, with trees, practical life with the senses open and moving in varied ways according to the situations, in a landscape of nature. Their lives give valuable practise inskills needed for such type of thinking.
If one uses a sports like way of seeing the body and actions, with social gesture langauge telling which skills and which areas of life are in use and how skilled one is in them and how much trustworthily. Then one can see the skills of all in the same kind of picture, with wider good quality perspective showing higher skills of the type of thinking and fitting into a society, and with spirit in it telling about the force in oneä's deeds. In that higher skill is the direction to correct towards if one wants to do well in life or get cured or get out of trouble or to get along or to be a valuable valued member of a society.
Wishing well in the world like the rule "Live and let others live" tells
http://finnishskills.blogspot.com/2012/10/live-and-let-others-live.html , like giving room to live in for each ok behaving individual who does not disturb others, room like for a tree in a park for it's branches to be sovereign, for it's life to be sovereign, if it does not disturb others.
Like this one can see that strongest one wins logic and wise ways fit into the same view of life, a view that can cure also human lives and be a tone of the animals' lives."

https://talesfromforest.blogspot.com/

Matemaattisuudesta

Tämän blogin alun ajattelukurssin opettama arkijärkinen objektiivinen ajattelu on pitkälti sama kuin rakenteet hahmottava maisemakatse mutta käytännön ajattelutyön kannalta tarkemmin selitettynä. Sen avulla voidaan miettiä niin koulutuksen kuin arkielämän muiden taitojenkin asioita hyvälaatuisella objektiivisuudella, joka on helppo kantaa mukana tekemisissä. Sillä voidaan miettiä myös matematiikkaa, mutta matematiikan ero tässä on siinä, ettei se käsittele konkreettista todellisuutta ja niin käytetyt ajatusmielikuvat jäävät niukemmiksi. Niissä on esim. vain jokin puoli käytännön asiasta, ja niin matematiikan tuoma harjaannus ei tuo taitoja muiden, konkreettista todellisuutta koskevien ajatusten ajattelemiseen ja yleiseen hyvään ymmärrykseen. Sen sijaan uusien ideoiden keksimiseen matemaattisessa ongelmanratkaisussa on edullista uusia ideoita tuovaa, jos saman piirteen kuin tehtävässä keksii jossakin muussa, kenties ihan erilaisessakin asiassa ja saa siitä jonkin hyvän idean ko ongelman ratkaisemiseen, mikä johtaa siihen,. että matematiikan taitojensa kehittämisestä harrastunut ryhtyy usein assosiatiiviseksi konkreettisen järkevyyden ja maailman rikkauden havainnoinnin sijasta, ja niin hänen objektiivisuutensa kärsii. Näin käy etenkin kai naisille, jotka eivät ole saaneet tunnustusta objektiivisen ajattelun kyvystään ja ajattelivat loistaa jollakin ei-järkevien alalla, miksi sitten valikoitui matematiikka, koska insinöörejä sanotaan tyhmiksi ja koska insinööri voi aika helposti kuulemma saada ihan hyväpalkkaisen työn, ja osin koska heitä kiinnostaa näyttää kyntensä miesten alalla. Mutta niin he siis assosiatiivisina ei-niin-järkevinä laiminlyövät joitakin käytännön asianhaaroja, esim. miten sosiaaliset seikat riippuvat toisistaan, eivätkä kai yleensä saa käytännössä matemaattisen alan työtä, kun vaativat siltä sosiaalisessa ja työntekotavan mielessä ristiriitaisia asioita ja eri arvostusta kuin missä käytännössä ovat jaksavaisia tai osaavaisia.
Jotkut naiset, kenties miehetkin, tekeväty asioita summittaisesti ja käytännön elämä sitten tuo asioihin monimutkaisempaa sisältöä ja tarkkuutta, mutta silloin he kenties ovat taipuvaisia kutsumaan ajattelun tarkkuutta, objektiivisuutta ja luokituksia matemaattisuudeksi, mitä se ei varsinaisesti ole vaan koulutetun tyyppistä objektiivisuutta tai jotakin sen suunnalta. Tässä on erona ainakin se,että nämä ovat käytännön asioita, esim. rakennusten suunnittelun osia, eivätkä teoriaa, jolla ei olisi käytännön sovelluksia pääideanaan. Lieneekö niin, että tämän ajatusvirheen tekevät eivät ole käyneet peruskoulua tai sitten ovat jotenkin laiminlyövällä tavalla raahautuneet sen läpi. Mutta heillä siis kai olisi mahdollisuudet kunnolliseen objektiivisuuteen ja älyyn,muttei kai alunperin viisauteen, kun sotkevät noin eri asioita tai siis teorian omissa sfääreissään käytännön asioita koskevaan koulutettuunajatteluun.

13.1.2020   Kiinnostus, että jos tähän vois jotain matemaattisuutta lisätä, on yleensä ihmisillä, joilla ei ole insinöörityö tms ammattina tai kokopäiväisenä opiskelualana, ja jotka yleensä tuon huomautuksen jälkeen jatkavat ihan ei-matemaattisiin näkökulmiin ja ovat matematiikan kanssa tekemisissä vain hetkittäin. Silloin heille ei muodostu selkeää kuvaa siitä, mitä matemaattisuus on ja mitä se voi saada selville ja kertoa ilmiöistä, vaan he näkevät sen mahdollisuudet paljon laajempina kuin mitä ne ovatkaan, kai kaiken objektiivisen ajattelun laajuisina, myöntämättä kumminkaan, että olisi kyse objektiivisuuden paikasta eikä matematiikan.
Matematiikkaharrstuneet tai matematiikkaa opiskelevat joskus miettivät matematiikkaa ollessaan muiden asioiden kanssa tekemisissä, ja se tietenkin häiritsee muita asioita, kun ei niistä huolehdita. Mutta matematiikkaharrastunut usein luuleen muiden asioiden olevan puppua, kuin sattuman tuotosta, ikään kuin luonnollisen maailman automaattisia tuotksia, joissa muoto on ei-järkevä. Ja siksi ainakin osa heistä arvostaa teknistä ajattelua: on huomattui jokin hyöty, on ajateltu jokin mielekäs ajatus ko asiasta. Mutta arkijärkis iis on parempi, samoin koulutettu näkökuma ko asioihin.

19.4.2022   Matematiikalle on tyypillistö, että sen asiat voi ainakkn teoriassa ajatella koklnaan.läpi, kjn taas uusien ratkaisujen kehittelyn taidolle on olennaista, että jää useampia lupaavia mahfollisuuksia eikä kaikkea ole kulutettu loppuun. Muun muassa siksi tämä video näyttää matematiikan opiskeluun hyvältä, ainakkn ammattiopinnoissa.

13.10.2022   Äitipuoleni tapasi llla matemaattisesti erikoisen lahjakas, keksi uusia tuloksia noin vain, oli kuulemma koulussa saanut yli 10:n matematiikan numeroikseen. Muttei sitä oppinut hänen lapsenaan eikä yliopistossa matematiikkaa opuskellen. Mutta jos hänellä oli ihailija, että voi kun olisi hienoa olla naisprofessori (hän oli aivotutkija) ja matematiikassa lahjakas, niin matkivat sekä työntekotapoja että innostuvaa luonteenlaatua, akateemistyyppisiä kiinnostuksenkohteita, tapaa lukea lehteä, keksiä uusia ideoita, ja kai oppivat, olivat tähtiä niin, etteivät alkuun edes osanneet sopeutua tilanteeseen. 

Ison mittakaavan ongelmien ratkaisumenetelmä

"

My method of solving large scale problems

I have been interested in solving large scale problems of the world for years and also learned some method that often works well. I have lots of experience and skills in objectuve thinking.
One should see what are the parts of the situation, it's main elements. And then observe each of them in their natural place in the world, undisturbed from their ordinary context and their ordinary life, ways of thinking etc. That is a way to understand them. Then one should place them each to their right place in a well working healthily build society, it's daily life. And that often works out as a solution: well working society, ordinary daily life and the elements as parts of it. But it demands a good view of what a well working society is like. Often one can find the correct place of an element by thinking via the ages old healthy natural ways of living and being a part of a society and of the wide world, and placing the element seen in the light of these values to it's right civiliced place in the society and the world.
"
http://healthilymoral.blogspot.com

Vastuuntunnosta laulunpätkä

No, tulin kopioineeksi tämän tähänkin:

"

Yhteiskunnan saamisesta hyvälle tolalle

16.9.2019   Tuo onn sävelletty lyhyestä ohi vilahtavasta näkökulmasta jutellessa mutta aiheena on kyllä vastuuntunto, muttei vihreisiin liittyen. Vaikutelma on ollut pysyvöästä vastuuntunnosta mutta käytännössä taas ei niin oel ollut. Niin etten sitten tiedä, toimiiko ollenkaan. Mutta jos vihreitä lauluja kaivataan, niin ehkä tämä sävelmänpätkä olisis siltä suunnalta.

Lähettä"

Of making thinking skills better

I looked at the cover picture of the book Chinese painting techniques for exquisite watercolours. It was a red-yellow coloured picture of a fish typical in somepools for decoration. It was kind of soft in approach like a Chinese person whose thinking isn't so sure. It came to my mind that if such a person would look at the Finnish undergrowth plant "pujo" while he/she talks and thinks, would it produce good quality thinking and healthy strenght of a character, at least across time, if the plant is valued and grows as individuals like trees in the middle of grass instead of grass like dense. If such plant grows in China that is.

Tekninen ajattelu ei ole objektiivista

Jotkut sotkevat minkä tahansa koulussa pärjänneen tai yliopistossa opiskelleen objektiiviseen ajattelijaan, mutta kaikilla heistä ei ole ymmärrys yhtä hyvä. Jotkut eivät ymmärrä itse asioita, kenties eivät ole kiinnostuneet niistä, ja viittaavat niihin vaan että toi tai jokin termi ja miettivät lähinnä siltä kannalta, että saisko siitä rahaa, siis ryöstäjän kannalta, ei vaalivan, ei asiaa ymmärtävän, ei sen kannalta jolla on sellainen ammattinaan, omana osaamisalueenaan, ja lähinnä arvailevat, eivät ymmärrä. Toiset taas osaavat muodostaa kuvan asiasta ja sen paikasta maailmassa, ymmärtää sen arvoa ja vaalia sitä, esim. koululaiset kai useimmat, yleissivistävästä kirjallisuudesta harrastuneet yleensä ja ne, jotka lukevat ammattinsa perusteoksia, luulen.
Mutta tekninen tässä mielessä ei siis ole insinöörialoihin viittaava termi. Matematiikka ei ole ajattelua mutta fysiikka on, sillä siinä on muodostettava kuva ko asiasta eikä vain tiedettävä muistista kikkoja kuten matematiikassa usein. Ja laitteiden, koneiden, vlineiden yms suunnittelu ja rakentaminen vaatii käyttötilanteiden miettimistä, eri vaihtoehtojen arviointia yms, mikä vaatii objektiivisuutta ja arkijärkeä sekä yleenä elämänkokemusta. Jos vain laittaisi että viuh-tyyli, niin eihän se toimisi käytännössä, vaan joka menisi siihen ansaan, joutuisi laitetta käyttäessään jonkinlaiseen onnettomuuden tapaiseen, kenties pieneen mutta kumminkin, eihän se niin toimi, vaan pitää ymmärtää paljon laitteen tai välineen käytöstä ja sen mukaan rakentaa hyvä laite tai väline.

Jumiutuneen tai tyhmän pään avaaminen parempaan ymmärrykseen

Hyvä ajattelukyky rakentuu näköaistin varaan. Niinpä, jos toisella on jumiutunut tai kovin tyhmä pää tai huono päivä, niin auttaa hänen ymmärrystään paljon paremmaksi, jos hänen kanssaan jutellessaan, mieluusti elämän keskellä esim. ulkona, missä on maisemia, käyttää selkeään havaitsevaa näköaistia siten kuin arjen elämisessä on hyvä mutta käyttää sitä sosiaalisuuden kanssa yhdessä niin että hänkin katselee ja havaitsee selvään ja ymmärtää ilmiöt arkijärjellään. Tuohion selkeään havaitsevaan maisematkatseeseen, jossa on arjen ilmiöt ympäristöinen havaitseva fokus ainakin tarpeen tullen, vain lisää sivistyksen ja jonkinlaisen näkemyksen, että on kiva elää yhteiskunnassa rakentavaan tapaan, niin siinä on hänellä, ja sinulla toki myös hyvä pää ja sivistys noudatettuna, ymmärrettynäkin. Tämäntapaisesta ajattelusta voi lukea tämän blogin alusta ajattelukurssin.

Avaruusmatkailuvaikute tyhmentää

Liiasta kuumatkan 50-vuotisvaikutteesta eroon pääsemisestä

Parantamisaiheisesta blogistani http://parantamisesta.blogspot.com (Selaa sivua paljon alaspäin,niin löydät hakemiston, jonka jälkeen tekstiti numerojärjestyksessä.)

"

D775. Liikaa insinöörivaikutetta ja toisten elämänalojen taitojen opettelu hyvällä laadulla
Jos on liikaa insinöörivaikutetta,niin siihen auttaa tietenkin kun vähentää harrastuneisuuttaan insinöörialoista. Usein insinöörivaikutetta tulee kuitenkin muilta, esim. insinööörien kanssa käytyjen keskustelujen myötä tai avaruusmatkailuharrastuneisuuden myötä tai insinöörialoja tärkeinä pitäviltä tuttavilta vaikka arvostaisivat muutakin. Silloin auttaa yleensä harrastaa muita elämänaloja. On tyypillistä,e ttä lähestymistapa on jäänyt insinöörimäisen näkemyksettömäksi, ja siksi pitäisi alusta asti opetella noiden muiden elämänalojen tauitoja ja etenkin hyvään laatuun huomiota kiinnittäen. Näköaistivirikkeet ovat olennaisen tärkeitä: tarvitsisi katsella luontoa, maisemia yms niin, että on mukana sekä tarkka maisemakatse, joka hahmottaa rakenteet, että tunnelmasävyjen havaitsemisen kyky, mistä molemmista on ymmärrykselle hyötyä. Samoin elämänviisautta tarvitsisi painottaa aika paljon.
Jos haluaa totaalisemman eron insinöörialoihin, niin Haaveammattiin-blogistani ehkä olisi iloa http://nopeaoppisuus.blogspot.com . Myös pitkästä englanninkielisestä kirjoituksestani Gnome like life in the modern world http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html voisi olla iloa joillekin, jotka haluavat harrastaa ihan muuta kuin insinöörimäisyyksiä."


* * *

16. elokuuta 2019   Jos joku hetkellisestikään kiinnostuu avaruusmatkailusta, niin hänet yleensä laitetaan heti laskemaan samoja laskuja kuin kaikki muutkin eli jotakin sellaista kuin miten paljon raketti tarvitsee polttoainetta matkatakseen Maasta Kuuhun, ja niin hän joutuu heti insinöörialojen näkökulman kanssa tekemisiin, ja se on kyllä kamalan kapea, kun eivät ainakaan nuo laskut liene kovin erilaiset kulttuurista toiseen. Ja sen sitten jos kaikki tekevät yhtä aikaa kuumatkan tai sen 50-vuotispäivän vuoksi, niin kamalan paljon kapeammaksihan ihmisten ajattelutavat ja näkökulmat menevät ympäri maailman yhtä aikaa, ja siitä sitten on hankala toipua. 50 vuotta sitten toipumiseen meni kai koko 1970-luku. Nyt jo harvempi on niin kovin kummissaan insinööreistä ja näiden taidoista. Niin ei myöskään avaruusmatkailusta opita niin paljon kuin tavallisesti voisi,koska näkökulma on niin paljon kapeampi ja tyhmempi kuin tavallisesti. Insinööripää ei ole kovin fiksu, on jotakin rakentelun monimutkaisuusluokkaa ilman käyttömukavuusominaisuuksia ja viestinnän sävyjä, ja siis paljon kapeampi kuin yleissivistys ja maisemakatse sekä sivistyskansojen tavallinen arki tietääkseni.Kanssa jos kaikki yhtä aikaa ottavat jossain määrin esikuvakseen saman avaruuslentäjäibnsinöörin, niin se myös kapeuttaa näkökulmia olennaisesti.

Palleroisuudesta tekstissä opetustaidon ja elämänkokemuksen piirteenä

Kun olen nettiin blogeihini paljon kirjoittanut oppimateriaalia eri aihepiireistä, niin kirjoitustaitoni ja jossain määrin opetustaitoni ovat siinä kehittyneet. Samalla on syntynyt laatukriteerioita, jotka tuovat tekstiin vanhoilta kirjoittajilta tuttua palleroisuutta. Osa siitä on sitä, että kuvataan ilmiöt kokonaisuuksina, paikallaan maailmassa, objektiivisesti yleisellä tasolla katsoen niin kuin monelle opettaessa näiden ajattelun objektiivisuuden kehityksen kannalta hyväksi on. Osa taas tulee siitä, kun kuvataan tekemisentavat, jonkintyyppisen tekemisen pääuomat siis, ja nekin niin, että monet erityyppiset ihmiset niiltä uomin omalla tavallaan tehdessään saavat jutun toimimaan ja nappaisivat sen idean,saaden niin tukea muille taidoilleen myös. Tämä iirre tulee mukaan myös, kun kuvataan, että tuo tekeminen on käytännön tekemistä ja nämä ajatukset ketovat konkreettisesta maailmasta, jossa elämme, jolloi siis on viitattava näihin ilmiöihin kokemuksessamme mieluiten kaikille tutussa yhteydessä, jossa arjessamme tai hyvin musitamassamme tilanteessa ne kohtaamme, ja se tavalla, joka ei muunnu ihan kummaksi, kun sen kertoo kaverille, vaan viestii edelleen oikein ja opettaa noita taitoja. Lisäksi on opetettava elämäntaitoja, jolloin on kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia nuo ilmiöt ovat suhteessa motivaatioomme, mikä johtaa kuvaamaan ne tavalla, joka sisältää myös tunteet ja tunnemotivaatiot, sekä lisäksi kerrottava, miten nuo asiat vaikuttavat elämänlaatuumme ja siihen, olemmeko tyytyväisiä elämässämme, ja se taas tarkoittaa, että on kuvattava, millaisia ne ovat ikiaikaisen luontomme kannalta, siis mm työn mielekkyyteen ja työn hyödyllisyyteen sekä tervehenkisyyteen liittyvien motivaatioiden kannalta.

Lukunopeudesta ja ymmärryksen tasosta

Olen opettanut koirani lukemaan (sekä äskettäin 11 vuoden iässä kuolleen japaninpystykorvan että minulla vielä olevan hyvissä voimissa olevan kymmenvuotiaan aprikoosinvärisen villakoiran) ja ne ovat tavanneet olla kiinnostuneita sanomalehdestä kuvineen, joskus jostakin nettikirjoituksestani myös ja kirjoista, jopa runoista. Olen yrittänyt opettaa niitä niin kuin mielest'ni hyvä on, eli olen näyttänyt jotakin kiinnostavaa esim. yhden tai muutama sivua mutten niin paljoa, että urautuisi, saati sitten kyllästyisi, vaan pikemminkin kuin ajattelemisen aihetta jollakin kiinnostavalla huomautuksella antaen, kimmokkeina parempaan, laajempaan ymmärrykseen, eikä urautumisen kohteina, osattavina mmattien käytäntöinä ja ihmistyyppeinä, vaan niin, että samantasoista ja taitavampaa osaisi silloin ajatella muustakin ja tulisi ajatelleeksi monenlaisesta. Yleissivistyksen osina siis, mutta oman ymmärryksen, oman maailmanhahmotuksen sallien, sitä arvostaen.

Minkä tyypin käsitöitä, taidetta ym

Olen tämän blogin ajattelukyvyn ja älyn kehittämisen ohjeissa kirjoittanut käsitöiden, taiteen, luonnossa liikkumisen & luonnon ihailemisen ja liikunnaan olevan edullisia ajattelukyvylla ja älylle. Nuorena asuin Helsingissä ja kävin siellä koulun, joten nämä viittaavat siis helsinkiläiseen koulussa opetettuun ja harmonikan soittotunneilla opittuun yms helsinkiläiseen sivistyksen tapaan tehdä käsitöitä ja olla kiinnostunut taiteista, smoin helsinkiläiseen tapaan arvostaa luontoa ja harrastaa liikuntaa. Vuonna 2009 muutin Savonlinnaan, minkä jälkeen olen kirjoittanut monen montaa blogia, joissa kuitenkin Savonlinnassa opittua tapaa harrastaa käsitöitä ja taiteita, millä oppii jotakin Helsingistä puuttunutta mutta tarpeelliset perustaidot ja motivaatio puuttuvat, tulos ei ole kyllin elämänviisas kun taas Helsingissä oli juuri elämänviisautta ja tervehenksiyyttä sekä hyvä tervehenkinen motivaatio ja viitekehys, parempi näkemys myös tekemisten kirjosta elämässä, monialaisempi ja tervehenkisempi.

Kesän edullisuudesta ymmärrykselle

Kesällä on helppo yltää parhaimpaansa. Kesällä on loma tai ainakin vapaa-ajan arvo korostuu, ja lisäksi luonto on kukkeimmillaan. Lämmin sää, joka on mielekästä elää rennommin,tuo irtipäästämisen urautumista, jotka ovat osin työmäisen tekemisentavan ja osin kehon urautuneiden jännitysten seurausta, ja niin rentoutuessa ja vaihtaessa vapaalle huomiokyky avautuu useampaan perspektiiviin ja rytmitys muuttaa puurtavasta uusia asioita nappaavaksi ja mielekkyyksiä etsiväksi. Kokemus työmäisestä objektiivisesta ajattelusta tekee sen, että nuo uudet perspektiivit on helppo käydä objektiivisesti läpi ilman, että siihen kuluu paljoakaan aikaa. Luonnon kukkeus yhdistyneenä terveisiin elämäntapoihin tarjoaa kasvien oksien tunnelmissa mallia onnistuneista tekemisentavoista ja onnistuneista ratkaisuista terveiden elämäntapojen kohdalla. Niinpä luontoa katsellessa ja luontoa juuri katseltua nappaa helposti sellaisia aiheita, ymmärtää ne tavallista paremmin, joista luonto on mallina. Liikunnan, esim. etenkin uimisen, harrastaminen tuo kyvyn ottaa vaihtelevia lämpötiloja ja muita tilanteita käytännössä huomioon: tuossa huomasin tuon ja tässäjo nyt ongelmitta ja suvereenisti elän sen täydestiu elämässäni huomioon ottaneena. Kesän rentous ja säiden vaihtelu tekee sen, ettei uusiinkaan asioihin uraudu niin, että ne olisivat taakka, vaan keho vaihtaa uuteen vireeseen ja mieli uusiin asioihin, uusiin tekemisiin.

* * *

7. heinäkuuta 2020
Hyvä ymmärrys kesällä tarvitsee yleensä sekä lämmintä (ideaalit, vrt kukat, +rauha) että viileää (lämmönsäätely, objektiivisuus, perustelujen artikulpoiminen).
Helteellä tms kuumalla säällä materiaalit huomaa usein vahvasti, esim. puun kaarnan ja puunrungon puuaineksen, varvut lehtineen ja kukkineen ja marjanraakileineen, tai vaikka sanomalehden, pöytälevyn materiaalin, jne. Sellainen luokittelu on hyvä filosofiaan ja uusien lahjakkuuksien oppimiseen: mihin on keskityttä, mikä on huomion pääosassa ko taidossa. Myös kielen äänteiden äänteenmukaiset merkitykset käyttävät jotakin samantapaista näkökulmaa, samoin se, josta jotkut alkuasukkaat oppivat vieraita kieliä oliko puolessa tunnissa vai muutamassa vuorokaudessa uuden kielen hyvin, oppimalla sen näkökulman maailmaan ja sen sosiaalisen perspektiivin yms, mikä kai tarkemmin ajateltuna on se, miten lasta rohkaistaan olemaan puhumalla tuon yhteisön osa: suomenkielistä itsenäisesti omasta ajatteluperspektiivistään ja omalla elämänviisaudellaan, ruotsinkielistä kiinnittämään huomiota tavaroihin, englanninkielistä rohkaistaan olemaan sosiaalisesti henkilönä tai persoonallisuutena yhteisön osa, venäläistä muistamaan yhteiskunnan teoriaperspektiivn mutta elämään maalaiselämää arvostaen, japanilaista olemaan käytännössä tekeväinen mutta yhteiskunnan teorian kunnolla opetellut ja sydämelleen ottanut, kiinalaista rohkaistaan tekemään mutta katsomaan miten tekee, saksalaista olemaan sivistynettä Steiner-koulutyyppistä teoriaperspektiiviä tuottava yhteisön jäsen, rasnkalaista elämään vanhan ajan maalaismiljöön elämää ja unkarilaista pistämään opit korvansa taakse mutta tekemään itse niin kuin omasta mielestä tenhoavaa ja parhaimman laatuista on. (No,arvauksiani vain, en nyt saanut niin hyvin mieöleeni kaikkia kieliä, joita vähän osaan.) Arabi kai varoittaa, että ulkona on kuumaa ja kuivaa ja suolainen ilma, parempi siä'sllä mutta on kicva ulkoillakin välillä. Afrikkalainen (swahili) kai haluaisi jatkaa perinteistä afrikkalaista pienen paikkakunnan elämää,kaupan vain öisäksi mukaan hyväksyy. Espanjalainen rohkaisee elämään yksiulönä, joka jättää pollean tilan tuntevalle elämänviisaudelle. Tahitin kieli kai antaa ohjeen, että kuulostele ja mieti parhaalla ymmärrykselläsi, miltä kohden sujuu hyvin, ja tee niiltä kohden.Hawai'ilainen Aloha olisi kai tältä kannalta "voitasko me ottaa rauhallisesti". Koiranpentua neuvovat toiset koirat tekemään itse, parhaan oman ymmärryksensä ja elämänviisautensa mukaan. Linnunpoikasta neuvovat linnut laittamaan opetetut viisaudet korvansa taakse ja tekemään itse taitavasti.
Kesällä on hyvä loikoa heinikossa ja katsella maisemia & puiden oksien huojuvan tuulessa, niin on siinä jonkinlaienn persuperspektiivi,maisemakuva ajattelun maailmankuvan & kokonaiskuvien,malliksi. Siinä on hyvää, ettei se sorki eikä puutu vaan kuva vain on ja siinä elämää, eikä se haittaa muita tai itseäkään. On hyvä, kun luontoa katsellessa näkymä on tunteidenmukainen: oppii että ajattelun tavoitteiden sopii olla tunteidenmukaiset, ja samalla silmät/kuvallinen ajattelu kertoo objektiiviset rakenteet. On myös hyvä, ettei olo silloin ole hankala vaan suhde maisemaan jotenkin vaivattoman hyväntuulinen.
Kukkien katseleminen on myös tärkeää: ne liittyvät ideaaleihin ja kuvan lehtien ym tunnelmasävyt auttavatr miettimään, miten sellainen olisi käytännössä mahdollista ja opettavat siihen hyveitä tai siis auttavat niiden oppimisessa.

Kaavamaisesta koulumaisesta näkökulmasta kasvaminen elämäntaitoihin ja arkijärkeen

Jos tekee jotakin ihan kaavamaisesti, kuin tietokoneelle tarkoitettua tehtävää, ei se ole lähestymistavaltaan hyvä, ihmisymmärrykselle juuri hyvääponnistuspohjaa tuova kuten yleissivistys. Niinpä sillä lähestymistavalla ei saa hyvää jälkeä tai uusia ideoita aikaiseksi sen paremmin kone kuin ihminenkään, vaikka aikaa kuluisi vuosia, vuosikymmeniä tai jopa satoja vuosia ja vaikka tekijöitä olisi satojatuhansia kokopäiväisiä. Sen sijaan kuvallinen lähestymistapa kuin valokuva ja hyvä arkijärkinen ymmärrys on hyvä elämän ilmiöiden hahmottamiseen. Siitä, jos haluaa parantaa, niin olisi käytettävä kaikkea sivistystään yhtä aikaa ja pidettävä se koko ajan mukana niin, että oppii uutta ja se nostaa muitakin aihepiirejä elämässä a maailmankuvasa korkeammalle,toimivammiksi, enemmän elämää ja maailmaa ymmärtäviksi, kykeneväisiksi hahmottaaan monenlaisia puolia ilmiöissä. Eli jos kaavamaisesta kuten insinöörityön työntekotavat haluaa kasvaa hyvällä ymmärryksellä varustetuksi ko tehtävissä ja jonkin verran laajemminkin, yleissivistyksen verran esim.,niin kuin Isaac Newtoninkirjeenvaihto Hooken kanssa verrattuna insinööreiksi haluavien insinöörialoja ja siis tietokoneohjelmointia matkiviin kaavamaisuuksiin, niin ensimmäinen askel on valokuvamainen kuvallinen hahmotusja mieluusti ajattelukurssini, sitten yleissivistys ja ohjeet:
http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/03/terveet-elamantavat.html kirjoituksesta kohta :

"110. Joillakin miehillä on näkökulma kovin koulutuksen mukainen, yksioikoinen ja kapea, tilanteisiin mukautumaton, muuta elämää ymmärtämätön. Silloin olisi hyvä heidän varioida tekemisentapaansa ja lähestymistapaansa tervejärkisesti tilanteen mukaan: milloin on käytännönläheisyys paikallaan, milloin hyvä muisti, milloin koulutettu ajattelu, milloin arkijärki, liikunta, tunteet, mitä nyt sattuu olemaankaan tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa. Samoin myös työtä tehdessä olisi hyvä huomioida muun elämän maisema ilmiöineen: sosiaalisina kontakteineen, tapahtumineen, matkoineen, lomanläheisyyksineen, jne. Niin saa harjaannutettua omaa arkijärkeään ja elämänymmärrystään.
Näin voi taitavampi puolestaan opetella varioimaan tietokoneen näppäimistöllä kirjoittamisen rytmiä, niin on jotenkin mukavampi olo ja ääni on kivempi, muihin tekemisiin ja oman näkemyksen kuunteluun paremmin sovitettu."

ja monenlaiseen taityoon sovellettuna http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html .

Hyvästä aika helposta ajattelutavasta - - - & Ajattelun väristä

Blogistani http://savolaisuudesta.blogspot.fi (ei muuta aiheesta, aiheena nojatuoli):

"tuli mieleen,että onko sininen tavallisesti jotenkin nälkäinen, muttei ruokaan vaan tarvitsisi rakenteet hahmottavan maisemakatseenja siinä tunnelmatajun eri ilmiöistä ja ilmiöiden puolista, katsella sillä maisemaa, jossa on puita ja elämää,pohtia silleen."

* * *

Sinisen värin vaistomaisesti tuoma, kommunikoima vire ei ole ajattelun ohjeeksi sopiva, siitä ei opi ollenkaan ajattelua vaan kai rauhoittumista tms. Ajattelua oppii hyvästä havainnontekotavasta eli vihreästä ja oranssista: vihreän tapaan tarkkaan havaitu maisema ja oranssin tapaan aistit auki hyvin havaittu tekeminen.
( Tunteet voi ottaa mukaan ajatteluun jo ajatellun muistamiseen maailmankuvasta sopivin värein: punertava, siis luonnostaan punertava eikä erikseen tehty merkintä, merkitsee yleensä joko omassa elämässä itse positiiviseksi kokemaasi elementtiä tai piirrettä ko asiassa tai että asia on maailmankuvan tasolla ihmisten kannalta yleensä positiivinen kuten esim. loma tai musiikki. Synkät tummat sävyt, esim. tumma pilvi, jonkun asian tienoilla maailmankuvassa kertovat, että asiassa on kovin huonoja puolia ja/tai suuria epäonnistumisia.
Elämänviisauden opettelussa on lisäksi hyvä tietää, että kirskahdus kuin kipu jollakin kohden liittyy siihen, ettei oikein kestäisi itse mitään sellaista elämässään. Valoisuus yleens liittyy sivistyksen mukaisuuteen ja sivistyksen yms viisaina pidettyjen piirteiden tuomiin paljon suurempiin menestyksen mahdollisuuksiin ja sivistyksen ym viisauden tuomaan ongelmattomuuteen.)

Yleensä värit viittaavat joihinkin aihepiireihin, kuten esim. sininen järkeen, mutta järki on harrastamisen sijasta itse tekemistä yleensä, jolloin kaikki eivät tee samalla tavalla vaan taitotasoerot ja harrastuneisuuserot, erot taitojen jakaumassa ja tilanteessa tuovat sen, etteivät kaikki puhalla yhteen hiileen vaan kunkin olisi saatava tehdä itse, omalla tavallaan ja taitotasollaan, oli se sitten toisten mielestä hyvä tai huono. Näitä ei voi kirjata sinisen sävyihin, koska yleensä ei tuotteita pääse valitsemaan niin tarkkaan, jollei sitten valitse kauppaa, joka on sentyyliseen elämään suuntautunut, toisten elämänasenteiden kustannuksella.

Sininen väri on ajattelun värinä osin siksi, että vapaahetkinään pilviä taivaalla katsellessaan on ollut aikaa ajatella, vaikkei muuten kerkiäisi.
Joidenkin mielest'muisteleminen ja ulkoluku on sinistä.
Lapset halutaan rauhoittaa tunnille.
Siniseen tykästyneiden tarttisi opetella ajattelua, niin insinöörisuuntautuneidenkin.
Joidenkin ajattelua sumentaa sosiaalisten vaikutteiden ja sosiaalisten vaikutelmien hyökyminen oman arvostelukyvyn yli, mihin auttaisi ottaa etäisyyttä ja kantaa vastuuta niin, ettei tarvitse nojata toisiin kaatuen heidän niskaansa, kun ei ole itse huolehtinut.
Jotkut luulevat, että iso osa toisten teoista on puppua, kuin ihmeen kautta onnistunutta vain, vaikka oikeasti on kyse paljon suuremmista taityopista, esim. 10 000-kertaisista. Silloin nuo muita tyhmiksi olettavat yleensä tekevät niin, että jättävät osan huomioista ja ajatuksista, puheista ym huomiotta, koska ajattelevat niitä sosiaalisiksi virhevaikutelmiksi, jolloin terve järki jää heiltä pois noissa asioissa ja vain laiminlyövät ja ylikävelevät, mihin kai auttaisi heidän ottaa sosiaalista etäisyyttä ja tajuta, että ko asiat ovat kovin monimutkaisia, ei arki ole koko ajan samalla monimutkaisuusasteella vaan paikoitellen paljon enemmän taitoa vaativa. Heidän tulisi siis ihan vain merkitä nuo asiat maailmankuvaansa, esim. sen ja sen sanomiksi siinä ja siinä tilanteessa, niin ehkä oppisivat edes, että muiden mielestä ko asioille on tuollainen mahdollinen tulkinta, selitys, ja oppisivat niin ajan myötä sitten ymmärtämään sitäkin puolta asiuoista.

25.8.2018    Sininen väri, ainakin jos on neon-, sähkön- tai harmaansininen, antaa kai liian staattisen kuvam siitä, miten ajatellaan. Ajattelu ei saisi olla ihan erillään käytännöntoimeliaisuudesta tai asioista tulee hankalia hahmottaa. Sen sijaan ajattelun vireen tulisi olla ainakin hiukan aktiivinen, esim. hiljaisen kuljeskelun tapaan: tässä lähestyn tuota taloa, puuta, ilmiötä, pääsen lähemmäs katsomaan, että millainen se on. Näin katselemisen, kokemisen ja miettimisen tapa on maailmaa hahmottava, ei siitä erillään piutäytyvä, katseen pois kääntävä, tunteilla vieroksuva, muukis muuttaa haluava.

29.8.2018   Joidenkin mielestä insinöörijärjen korostus tekee sen, ettei kaikessa voi pitää muita ajattelutyyppejä ja ymmärryksen tasoja sekä useimpia elämänalueita mukana, mutta se on kai ruutumallisen kovin taitamattoman ajattelunb piirre,, josta pääsee ylitse ajattelukurssillani (ks. tämän bloginalku). Ajattelukurssini operttama ajattelutapa, jos sitä käyttää myös muihin opintoihin ja arkijärkiseen, niin on mahdollinen insinöörialoillakin, esim. matemaattisessa työssä, ja nostaa silloin tason ihan taitamattomasta jopa sellaiseksi, joka kykenee oppimaan elämänkokemuksen ja yleisen taitotason kasvun myötä elämänviisautta ja jopa uskontoa, toki siis useimpia elämänaloja, kai kaikkia, siis mm sosiaalisia taitoja ja taiteita ilman,että arkijärki jotenkin niitä häiritsisi. Jos silloin jää ongelmakohdaksi tietokoneiden taso, niin kirjoitukseni http://feelingcomputers.blogspot.com/2011/08/far-future-with-computers-what-will.html neuvoo, miten rakentaa nykytyyppisille tietokoneille tieteellistyyppinen objektiivinen ajattelu luonnontieteiden tapaan.,mistä voi sitten kehittyä kuvankäisyttelykyvyn ja muistin myötä laajemmin objektiiviseksi, ja biologisen ihmiskucvan myötä mm tunteita ymmärtäväksi, ks. kirjani see MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf. (It is a whole book: a large PDF file, so give the page time to load.. Näin ollen tietokoneidenkaan vuoksi ei ihmisten tarvitse jöödä palikkajärkisiksi ja ideana on, ettei etenkään laskea tasoaan.

Koulun asian mekaanisuudesta

Näin koulujen juuri alettua näyttää siltä, että koulussa opetettava asia-aines on liian mekaanista ja teoreettista salliakseen oppilaan oman ymmärryksen mukanaolon, ja niin suuri osa kesäloman tuomasta viisaudesta jää koulun osalta pois käytöstä. Tarvittaisiin arkijärkisempi lähestymistapa ja myös elämänmakuisempien puolien kuvaaminen arkijärkisesti, asian kytkeminen laajempaan maailmankuvaan.
Usein on niin, että kun joku ihan hyvin kouluasiat osaava stiplaa jossakin, ei osaa jotakin, niin hän on sillä kohden heikkotasoisempi kuin keskimäärin on. Yleensä on jokin mekaaminen ajatuskulku tai arvio jäänyt tekemättä siksi, että se liittyy aiheeseen, joka on elämänmakuisempi, paljon vaativammalla ymmärryksellä hahmotettu, eikä tuo ihminen tiedä, miten nuo kaksi tasoa täössä asiassa liittyvät yhteen. Siksi se, ettäjoku stiplaa jossakin mekaanisessa arviossa, ei tarkoita, että asia kokonaisuudessaan pitäisi käydä läpi ainoastaan sillä tasolla, millä mekaaniset arviot ovat, vaan kuuluisi kyllä käydä mekaanisetkin arviot läpi mutta selittää etenkin, mikä on yksinkertaisen konkreettiset pääpiirteet hahmottavan tason ja muiden elämänmakuisten lähestymistapojen yhteys, miten ne liittyvät yhteen, miten ne arvioida. Samalla pitäisi kehittää kokonaisuuden rakenteiden arvioimisen kykyä niin, että rakenteet on hahmotettu konkreettista tasoa myöten eikä jotenkin erillisenä puppuaihepiirinä. Luonnontieteet esim. hahmottavat tällaisia seikkoja.

Oman elekielen kautta tunnistetaan erilaisia ajattelutapoja ym tekemisentapoja

Ihmisen asento elää sen mukaan, tekeekö hän käytännönläheisellä tavalla, on tunteidensa vallassa, miettii teoreettisesti, muistelee, vai mitä tekeekään. Näin oma elekieli elää myös silloin, kun seuraa toisen tekemistä ja myös kommunikaatiota seuratessa sekä ollessa sosiaalinen. Ja tuo elekielen vapaa muuntuminen tilanteen mukaan on olennaista omalle ymmärrykselle siitä, millaisia nuo ajattelutavat ym tekemisten piirteet ovat käyttää, mihin niistä on, miten hyvin niillä toimivat tekemisten mitkin puolet ja mihin huomion piiri silloin tekijällä niiden osalta rajautuu.
Siksi omaa elekieltään ei saisi rajata pois kuin ei haluaisi ilmaista mitään tai kuin haluasi kontrolloida ihan kaiken, mitä näkyy, sillä silloin jää oma ymmärrys kai kokonaan pois tieto tekemisten noista puolista. Eikö voisi olettaa, että jos elekieli heijastelee vaistomaisesti seurassa olevan ihmisen tekemisiäja tekemisentapaa, niin se on vain seurallisuutta, ei mitään itsestä paljastavaa.
Vastaavasti vauvan kapaloiminen voi olla tuhoisaa vauvan kyvylle ymmärtää erilaisia lähestymistapoja, luonnehtia eri ihmisiä ja heidän tekemisentapojaan. Tuon ymmärryksen kai pitäisi olla koko ajan mukana eikä tulal mukaan vasta vanhemmalla iällä. Samoin, jos täkki vauvan tai lapsen päällä on liian raskas tai muuten tiukasti niin, että rajoittaa liikkeitä. Samoin kai, jos huumaavin ainein dumppaa ihmisen olemusta tai näköaistia.

Miten opin ajattelun taitoja lapsuudessani

Olen kirjoittanut sitä sun tätä teksteistäni sekä siitä, miten lapsena, paljolti ennen kouluikää ja osin jo vauvana, opin ajattelukykyä parantavia taitoja, mutteivät ne varmaankaan ainoa vaihtoehto ajattelukyvyn kehittämiseksi ole,mutta niistä siis blogissani http://aboutmytexts.blogspot.fi . Mutta nuo siis ovat toisten minullelaittamia, lähinnä vanhempieni, siis heidän laatuaan, joka ei niin korkea ollut mutta oli kyllä tiedettä kuuntelevainen.

Ostoksissa onnistumisesta

MitäHelsingissä vihreät eivät tuntuneet osaavan, oli ostoksissa onnistuminen, mutten tiedä, miten paljon paikkakunnalla on väliä, kun itselleni muutolla ainakin on ollut paljon merkitystä sille, että olen oppinut tekemään onnistuneita ostoksia. Mutta näitä Savonlinnassa oppimiani juttuja ostamisesta, kaupoista, yms olen kerännyt blogiini http://asiakkaanavain.blogspot.fi . Ainakin oman nuoruuteni perusteella arvelisin monne sellaisia taitoja kaipaavan.

Learning wisdom

"Learning wisdom

I started reading a book about the life of Eino Leino. In the very beginning there was a picture of his childhood home taken later when others lived there. In the front there was a boat, atmospheric and wise way of keeping the boat on the opposite whorel, like Eino Leino's poems, but the trees by the house looked yound and very straight, as if those who lived there nowadays wouldn't have had anything much nature's wisdom. So how to learn wisdom if one has kind of square starting point? I have written about learning intelligence in my Finnish blog http://pikakoulu.blogspot.fi and since it interests educators, it might have been translated to English at least partly. I have translated the core: the thinking course at http://quickerlearning.blogspot.fi and at my video channel http://www.youtube.com/khtervola there are on playlists (Increasing intelligence, and Rationality of feelings and instincts) quite many advices about learning intelligence. One could in addition read my e-book at the first text in my blog http://workandfreetime.blogspot.fi . After that one could repeat someof the advices about intelligence: practical things to do and nature increasing intelligence. Abotu moral I have written at http://healthilymoral.blogspot.fi . One could maybe read also http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/about-kalevala.html with links."

Quotation from
http://einoleinopoems.blogspot.fi

Eri aiheesta: parantamisohjeyritelmiä

Ihan eri aiheesta
Tervola-nimen sanotaan opettavan taitavaksi parantajaksi, ja niinpä olen kirjannut ylös parantamisnäkemystäni blogiin http://parantamisesta.blogspot.fi - etsi vaiva hakemistosta ja lue sen parannusyritelmä viereisistä sadan kohdan kokoelmista. Usein pelkkä lukeminen riittää, peruskoulutaustalta, mutta järkeä tarvitaan ja tottumusta erilaisten asiatekstien lukemisen. Ei lääkkeitä, hotioja tms, pyrkivät olemaan vaarattomia. Mutta ovat vain vaikutelmia, ei lääkrtieteen kokemusta vaan mahdollisimman etäällä taudeista laadittuja, terveyden vinkkelistä.
Savonlinnassa asuessani olen saanut vaikutelman, että moni ulkomaalainen ei ole käynyt koulua, eli peruskoulutausta olikin iso vaatimus, etenkin, kun lääketieteen ammatteihin helposti otetaan pöpöjä kestäviä lämpimistä maista kotoisin olevia, ja niin kenties koulua käymättömiä. Eli tämä ohjenippu jäikin yllättävän harvan luettavaksi, peruskoulun käyneilel vain.

Entisaikojen tenhoavasta eheydestä

Joskus kun törmää parin sadan vuoden takaisen elämän hedelmiin jossakin, esim. taiteessa, niin jää hämmästyttämään se tenhoava eheys, joka elämän missioissa silloin oli. Tuntuu, että tunne, motivaatio, ymmärrys, käytännön toimita, yhteiskunnan toiminta, maanpuolustus, maailmankuva, ulkomaansuhteet, politiikka, ihmissuhteet yms muodostivat eheän suoraviivaisen kokonaisuuden,jossa asioilla oli hyvä henki, mielekkäästi käytäntöön yhteydessä. Mutta ajan myötä se eheys, elämänalueiden yhteennivoutuvuus, hyvä henki ja motivoituneisuus on menetetty. Syynä on kai uusien elämänalueiden lättänyys, etenkin teknologian kehittämisen taitojen lättänyys, joka on vailla kokonaiskuvaa, hyvin toimivia hyvähenkisiä lähestymistapoja, käytännön järkeä, valmiiksi hiottuja koneita ym ratkaisuja, jotka säilyisivät parhaina aikojen muuttuessa. Lättänyys on aloittelijan piirre, ei ole osattu, teknisyys on niin ikään huonon ymmärryksen taitotason piirre: ei ole osattu itse asioita vaan etsitty muihin aihepiireihin sopivia yksittäisiä mekaanisia hyötyjä. Entisaikoina lienee siis ymmärrys ollut parempi.
Toinen eheyttä rikkova piire on yhteiskunnallisen eheyden puutuminen. Ollaan liian eksyksissä, liian paljon eri maihin, eriu ilmastoihin, aivan erilaiseen elämään sovitettuja ratykaisuja ja liian vähän juuri oman maan taitotasolta lähteviä selityksiä uusista asioista, niiden hyvästä paikasta kokoanaisuudessa. Tähän tarvittaisiin ainakin etenkin käsitys ilmaston vaikutuksesta kulttuuriin. Lisksi kai eri aiheista tarvittaisiin kotimaista kirjallisuutta, kotimaan oloihin sopivaa mutta kyllin taitavaa ja kyllin asianharrastunutta, tervehenkisen motivoitunutta ja tuon asian paikan maailmassa ymmärtävää. Toisaalta tarvittaisiin materiaalia oman maan viisauden opettamisesta ulkomaalaisdille.

Teknologian käyttöön tuo eheyttä, kun tajuaa, ettei käyttöön paras perspektiivi ja parhaat taidot ole insinöörimäiset vaan kunkin elämänalan harrastajien omat, esim. valokuvaamisesta kokemusta omasrta elämäsytä eikä joltain kuvataiteen kurssilta, saati sitten sen ammatilaisilta jotakin, että elämän sijasta vaikka nouseva tai laskeva viiva.

Lämmittelyohjeita, vuodenaikojen elämisen ohjeita ja terveiden elämäntapojen ohjeita

Kun aikanaan kävin koulua,niin osaoppilaista oli ilkeileväisiä tavalla, jonka nyt myöhemmin olen oppinut yhdistämään siihen, kun viileä tai kylmä vihloo tai muuten tuntuu ikävältä ja tuo ikävää mielialaa, etenkin kai ilmastoa osaamattomille ulkomaalaisille. Olen kirjoittanut pitkästi lämmittelyohjeita, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html . Samassa blogissa myös vuodenaikojen elämisen ohjeita, jotka on tarkoitettupehmennykseksi, jos jokin vuodenaika tuntuu ikävältä tai rankalta, muttei siis kokonaisvaltaisiksi ohjeiksi vaan jonkinlaiseksi elämää helpottavaksi lukemiseksi, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html . Samassa blogissa myös pitkästi terveiden elämäntapojen ja tervehenkisten tekemisentapojen ymsohjeita, katso http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html .

(19.5.2018   Vuodenaikakirjoituksessani myös ohjeita, jos kesällä huono tai hankala olo tms, ja ne on kerätty sivulle http://parantamisesta.blogspot.fi/2016/08/ohjeita-jos-kesalla-huono-tai-kumma-olo.html .)

Kirjastoista

Lainaus tekstistäni http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html
"Kirjojen pitäisi kai aukaista uusia maailmoja, jotta niiden lukeminen tekisi hyvää. Jos jää toistamaan vanhaa, oppii vain, mitä siitä osataan ja mitä ei, eikä saa lujaa maata oman ymmärryksen jaökojen alle niin kuin ekaa kertaa uuteen aiheeseen tutustuessa, kun näki, mitä voidaan osata eikä vain mitä on jo toistettu moneen kertaan ja mistä jääty paitsi.
Kanssa on tuo, mitä vanhempi tai muuten osaavainen väki, joka ei niin lue enää kirjoja, jää paitsi eli miten tietyn aihepiirin harrastaja sopii osaksi yhteiskuntaa, sen aihepiirin tavallinen lokero, minkä kirjaa lukemalla olisi oppinut. Esim. maalausaiheinen kirja ei rajoita harrastusta vain yhteen aiheeseen, yhteen tyylilajiin ja taitotasoon ympäristön mukana vaan esittelee taidesuunnat kautta vuosisatojen ja eri lähestymistapoja, eri aiheita ja eri maalaustekniikoita, eri vahvuuksia, ja olettaa ne tavallisen kurssilaisen osattaviksi eikä muiden heiniksi, jolloin itse jäisi urautuneeksi johonkin osin sattumalta syntyneeseen lokeroon."

Jos lapsi tai nuori inhoaa koulua

Jos lapsi tai nuori inhoaa koulua, niin inhoamisen kohteena on yleensä lättänä, viiva, kulma tms aivoton tylsä reagoimatonpiittaamaton tulleena kouluasiantilalle. Samoin asiat, joissa on nämä piirteet leivempinä mutta kumminkin vahvoina, ovat ikäviä, kuten tylsä eli aivan liian hitaasti etenevä koulu oppilaan tasoon nähden, ja liian tekninen pikku yksityiskohtien kanssa näpertelevä asia-aines, jossa ei syvällisyyttä niin ole.

Jos ajattelukurssi ei tehoa

Minusta on vaikuttanut siltä, että ajattelukurssissa, ja osin näissä älykkyyden kohotusohjeissa sekä kohdassa Väärinymmärryksiä ajattelukyvystä, on jo ne perusasiat, joita hyvään ajattelukykyyn tarvitaan. Niinpä jos ajattelukurrsi ei tehoa, on paljon hyötyä opettajien ja äitien tavallisista kehotuksista: oletko jo lukenut koko tekstin? Luitko sen huolella? Ymmärsitkö kaiken? Ehkä sinun pitäisi lukea uudestaan ne osat, joita et niin hyvin ymmärtänyt. ym mitä nyt näitä tavallisia kehotuksia onkaan. Ja jos sittenkään ei toimi, niin puuttuvatko sinulta perustait´dot? Karsotko yhtä tarkkaan kuin muut? Ajatteletko arkijärkisesti? Otatko mallia itseäsi tyhmemmistä? Esim. tyhmemmistä kuin sinä tämän ajattelukurssin avulla? yms.

Opetella kaikkien taidot yhteensä

Blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi
Mietin tuota karhujen yhteydessä, mutta olisihan se tarpeellinen tai to ihmisillekin. Ulkomaalaisilta se kai lähinnä usein puuttuu. Josko tästä saisi selvän, vaikka karhuista onkin?

"

Venäläisten karhujan opettaminen suomalaisen tapaan viisaiksi

Suomalaisista karhuista on minulle opetettu, että ne ovat metsän kuninkaita, rauhallisia ja viisaita, kunnioittavasti rauhaan jätettäviä. Mutta rajan ylitse Suomen puolelle tulleista venäläisistä karhuista ei tule ollenkaan samaa viisasta vaikutelmaa vaan jotenkin paljon epäviisaampi. Voiko olla, että venäläinen karhu sukeltaa milloin kenenkin näkökulmaan ja kokeilee, ovatko ne tenhoavia, jolloin lyhytnäköisemmät tenhoavuuskeskeiset näkökulmat jöövöt päälle ja tenhoavuuden kannalta ei niin perustelluilta tuntuvat maisemakuvat tippuvat pois käytöstä? Kun tapaa eri ihmisiä, pitäisi oppia heiltä se, mitä kultakin taidoista arvokasta ja elämänviisautta sekä maailman ja elinympäristön hyvällä tolalla pitämisestä voi oppia, ja kerätä nuo kaikki samaan kuvaan. Jollakulla on maisemakuva, hän siis vaalii koko maisemaa, kun taas toinen on lyhytnäköinen rikollinen kuin pimeässä kulkeva eikä hänen vaikutustaan saa ulottaa sen laajemmalle, sillä hän ei huolehdi maiseman asioita. Mutta näin samaan kuvaan taidot yms laittaen saa kaikki taidot yhtä aikaa opeteltua itselleen. Ja sitten kun kohtaa villieläimiä, niin niillä vastaavasti on omat taitonsa mutta yleensä kovin monta ja hienoa, yleistä tietoa taidoista ja tyyleistä, tekemisentavoista, joihin tervehekisesti satsaamaslla saavuttaa moisia taitoja, moisia hyviä asioita elämässä ja maailmassa. Ja sellaiseen monimutkaiseen kuvaan, elämänymmärrykseen voi lisätä myös sen, mitä oppii kasvien tunnelmasta yms. Sama tiedoilla, maailmankuvalla: kun säilyttää tiedonlähteen tunnelman tiedossaan, niin tietää parhaan ymmärryksensä verran, miten varma kyseinen tieto on, vaikka joutuisi silloin tällöin muuttamaan käsitystään tietolähteestä. Samaan kuvaan siis käsitys eläinten elämästä, siitä, millainen maailma on, mikä elämässä ja maailmassa on tärkeää ja miten sitä vaalia, niin eläinten kuin ihmistenkin ymmärryksen verran.
Voisivatko esim  linnut opettaa tätä karhuille?"

Buddhalaisuudesta

Buddhalaisuus on oppi mestarillisesta taidosta, onnellisuudesta ja myötäelämisen kyvystä. Näihin avaimena opetetaan olevan havaintokyvyn parantamisen. Se on ihan arkijärkistä: siten viisastuu. Buddhalainen valaistuminen kuitenkin kuulostaa kryptiseltä, kun kaikki eivät ole sitä ymmärtäneet. Sen outo mystinen tyyli lienee seurausta siitä, että aasialaiset kai menevät kouluun tms ennen kuin heidän oma ymmärryksensä on kehittynyt sille tasolle. Siinä siis olisi suomalaisesta perinteesta opittavaa. Tässä oma tervehenkinen, ei huumeilta kuulostava, näkemykseni buddhalaisuudesta:
"

Buddhalainen valaistuminen eurooppalaisin silmin

Buddhalaisuudessa etsitään pysyvää onnea ja mestarillista taitoa havaintokyvyn laajentamisen myötä. Parempi havaintokyky selvästi on edullinen taidoille, etenkin kun siihen liittyy elämäniisautta. Aistit ja elämän tervehenkinen perusvirta, terveet ikiaikaiset elämäntavat tervehenkisesti noudatettuina tuovat onnea. Se ei ole se tyyliulaji, miten aasialaiset kuvaavat valaistuneet, mutta lienee sitä suomalaisilla juuri tervehenkistä perusvirtaa, josta valaistuneenkin onni on lähtöisin. Osa valaistuneen onnesta on seurausta siitä, että ajattelunaan hän käyttä sivistyneen tyyppistä ajattelua yms viisautta, missä tyylilaji ei jäljittele rikollisia, armeijamaisia, poikia, varusmiehiä, ammatistaan tärkeileviä, pätemisenhaluisia tai edes sivistyneen ajattelun tavallista tyylilajia, vaan - ei näytellen vaan ajan myötä paremman laadun myötä - uskontojen suosittelemia piirteitä, joita mm osa taiteesta yrittää viestiä. Näin osa onnesta on siinä, ettei juututa kiinni epäonnistumisiin ja huonoihin lähestymistapoihin vaan käytetäänsivistysta ja viisautta sekä turhan tarraamisen sijasta avaralla, luonnollisella, myötäkarvaan tekevällä, elämänviisaalla, herkällä, tervehenkisellä, ikiaikaisuuksia ja elollisten perusluonnon varaan rakentamista korostavalla huomiolla ja elämän virrassa mukana olemalla, myötäelämisen kyvyllä ja elämään yhtenä joukosta osallistumalla ollaan myötäkarvaan tapahtumien, motivaation, toimivuuden, yhteiselon, yhteiskunnan toiminnan ja ihmisen ikiaikaisen luonnon sekä kauniiden arvojen ja ideaalien, yms kanssa."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/buddhalaisesta-valaistumisesta.html
alunperin blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi

Tarvitaan opetusmateriaaleja parantuneen ymmärryksen omaaville

Jos ja kun näiden tämän blogin ajattelukyvynja älyn kehittämisen ohjeiden avulla onnistuu parantamaan ajattelukykyään, tarvitsee se tuekseen tuon uuden ajattelukyvyn tasoiset oppimateriaalit, osin vanhoistakin aiheista ja ainakin siitä uudesta, mitä opettelee. Erityisesti tämä kai näkyisi kouluopetuksessa oppikirjojen uudelleen kirjoittamisen tarpeena. Arkijärkinen hyvän ymmärryksen näkökulma olisi kai kirjoittamiseen hyvä, etenkin jos se saa elämänkokemuksen jotenkin mukaan niin, ettei järki jää käytännöstä erilliseksi sfääriksi. Osa oppimateriaalista on kai jo olemassa, mutta se on löydettävä luokittelemalla itse itsensä jo paremmin osaavaksi. Mutta jollei vanhoja aiheita ole lukenut niin hyvällä ymmärryksellä, niin joitain perusteluja voi joutau kertaamaan.

Tietokoneen tai kännykän näpyttelytavasta

Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"110. Joillakin miehillä on näkökulma kovin koulutuksen mukainen, yksioikoinen ja kapea, tilanteisiin mukautumaton, muuta elämää ymmärtämätön. Silloin olisi hyvä heidän varioida tekemisentapaansa ja lähestymistapaansa tervejärkisesti tilanteen mukaan: milloin on käytännönläheisyys paikallaan, milloin hyvä muisti, milloin koulutettu ajattelu, milloin arkijärki, liikunta, tunteet, mitä nyt sattuu olemaankaan tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa. Samoin myös työtä tehdessä olisi hyvä huomioida muun elämän maisema ilmiöineen: sosiaalisina kontakteineen, tapahtumineen, matkoineen, lomanläheisyyksineen, jne. Niin saa harjaannutettua omaa arkijärkeään ja elämänymmärrystään.
Näin voi taitavampi puolestaan opetella varioimaan tietokoneen näppäimistöllä kirjoittamisen rytmiä, niin on jotenkin mukavampi olo ja ääni on kivempi, muihin tekemisiin ja oman näkemyksen kuunteluun paremmin sovitettu."

Sosiaaliset taidot ovat myös järjenkäytön alaa

Sosiaalisia taitoja ei voi eristää omaksi järjestä erilliseksi elämänalueekseen. Jos joku niin tekee, hän yleensä alkaa tehdä alkeellisia ajatusvirheitä tekemisten mielekkyyden osalta. Jos jollakulla on ihan vain sosiaalinen ammatti tai suuntautuminen, niin hän usein alkaa siirrellä ihmisiä kuin korttipelissä kortteja, ihan piittaamatta siitä, mitkä näiden elämän myötäelettävät tarpeet ja näiden ympäristön myötäelettävät tarpeet ovat, on kuin ihmiset olisivat hänelle esineitä, mikä kai tarkoittaa, ettei voi niin kokoaikaisesti olla sosiaalisuuteen keskittynyt ja tuottaa mielekästä toimintaa.
Sen sijaan, jos järjen vinkkelistä katselee sosiaalisia suhteita, niin ne ovat kovin monimutkaiset, eivät ole vain yksi teoria tai tietyt jutut huomata vaan kullakin onmaailmankuvansa (joka sinällään on laaja, elämänkokemuksen ja lukemisen yms tuoma), tilannetajunsa, taitonsa, mieltymyksensä, mukavuusalueensa, arvonsa ja tavoitteensa, sosiaalisuuden tyyppinsä (esim. seuraa pitävä tai manöveeraava, puuhaileva tai laiskotteleva, kaavamainen tai tunteva, herkkähuomioinen tai silmät ummistava, yms) ja elämänviisauden tyyppinsä ja määränsä. Näitä voi arkijärjellä hyvin hahmottaa, kirjoista ihmisten käyttäytymisestä lukemalla ei niinkään. Ihminen on yhteiskunnan osa. Myös yhteiskunta on järjellä ja tunteella hahmotettava: mitä ilmiöt merkitsevät meille, se kertoo niiden tärkeydestä maailmassa ja yhteiskunnassa. Myös ilmastosopeutumien eroja hahmottaa järjellä hyvin, elämän keskeltä niin kuin työkaverien puuhia töissä tai harrastuskaverien harrastukseen liittyen eikä niin kuin jonkun vastaanotolla istuen pointteja huomautellen, milloin valhetta ei ole niin helppo erottaa totuudesta ja eri ihmistyyppien erot eivät näy, vielä vähemmän se, miksi on tärkeää toimia tekemisten ja yhteiskunnan toiminnan kannalta moraalisesti, hyviä olosuhteita yhteiskunnassa reilusti kaikella kaikin puolin luoden.

Kuvaamataiteen opetukseen

Kuvaamataiteen opetukseen tuollainen, miksei muuhunkin, jos osaa soveltaa:
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2017/03/kansallisromantiikasta-ja-villakoiran.html

"lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kansallisromantiikasta ja villakoiran trimmaustaidosta

"25.3.2017   Kansallisromanttisella teemalla kun äsken vain jotakin saksin, niin tuli tällainen:

Tuossa tuo tyylin hersyvyys tulee siitä, että jos jossakin meinaa tulla kaavamaista, niin pidempi turkki niille seuduin, eli vapaampaa ja tunteidenmukaisempaa, ja jos jossakin meinaa mennä höttöpupuksi, niin aika paljon lyhyempi turkki niille kohdin. Kansallisromanttisessa taiteessa vapautta oli tunteiden paloon asti, joka puhti käytettiin maailmassa merkityksellisiin suuriin parannuksiin ja hyvään elämään niin kuin ihmisen luonto on ja malliksi muille sopii. Muiden saamisessa mukaan on olennaista, ettei laadi liian suurta taakkaa ja että löytää nuo asiat ihisen luonnosta,sekäettä kasvattaa nuoremman polven kapasiteettia tervehenkisyyden ja terveiuden elämäntapojen avulla, kykyä elää sovussa yhteiskunnassa, kun kullakinon omaa tilaa muttei diktatuuria toisten ylitse epäreilusti."
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/villakoiran-trimmausohje.html

Tuossa tuo, että miksi meininki ei mene huonosti, kun ihmisille antaa vapautta, niin sivistystä kumminkin edellytetään ja sivistys katsotaan maailmankuvan rakentamiseksi, missä maailmankuva on siis käsitys elinympäristöstä ja sen tärkeistä asioista, ei manipulaation ulkoa luettu viitekehys tai teknisten muistikikkojen lähde. Mietitään sitä,millaista on elää ihmisenä,mikä tuo hyvän elämän, mistä välittää ja mitä tehdä noiden asioiden eteen, ei pakoteta edes koululaisia liikaa, ei hyväksytä palikkajärkisempien jöötä."

Kalevala ja objektiivinen ajattelu

Ajattelukurssistani oppii arkijärkisen objektiivisen ajattelun. Sen jälkeen ajattelussa kehittymisessä on olennaista havaintokyvyn parantaminen luonnollisen tervehenkisen elämän myötä (mm maisemien katseleminen) ja kokonaisuuksien eheys ja niiden luonnolliset reunat sekä koko taitonsa ja parhaan laatunsa käyttäminen niissä. Huonompilaatuisessa ajattelussa tekemisen takeltelevuus määrää sen rytmin ja tyyliksi saattaa tulla suora viiva, kun ei enempää laajemmasta piiristä asioita osata. Ajattelussa kehittyessään kuitenkin huomaa, että koko ajan on tehtävä pieniä säätöjä tilanteen mukaan ottaen isomman piirin asioita huomioon. Kalevala katsoo asioita kokonaisuutena, maisemana, kaikkine puolineen ja kopioi rytmien monimuotoisuutta luonnosta, mikä sallii lukemattoman määrän luonnollisia variaatioita kunkin tilanteen mukaan ja hahmottaa kokonaisuudet niin kuin on luonnollista niiden laajuuden ja elämänkulun sek ä niiden osan elämän ja maiseman kokonaisuudessa mukaan.

Tunteiden objektiivisuudesta

Katso http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/02/tunteiden-objektiivisuudesta.html

Kirjoitelma Kalevalan Joukahaisesta ja terveistä elämäntavouista

Katso http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/09/kalevalasta.html
Lainaan tekstin tähän, sillä olisihan tuo hyvä taito oppia:

"Kalevalasta

Ostin tässä Kalevalan kirjana itselleni ja luin siitä alusta. Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulannassa minua ihmetytti, ettei Joukahainen ollutkaan niin taitamaton, vaan Väinämöinen lauloi hänet ties miksi luonnon hehkuksi, suuren taidon merkeiksi luonnossa.
"Lakin lauloi miehen päästä
pilven pystypää kokaksi;
lauloi kintahat käestä
umpilammin lumpehiksi,
siitä haljakan sinisen
hattaroiksi taivahalle,
vyöltä ussakan utuisen
halki taivahan tähiksi."
Niin sitä jäin meittimään, että mietinkö lapsena Kalevalaa lukiessani, että noin suuren taidon kanssa oi käydä: menettää aseman, kai kommunikaatioyhteyden menettämisen myötä kun ei enää puhu sotilasmaisempaa tyylilajia käyttävien miesten kieltä. Että varoisin vain, etten siihen itse sorru. Mutta samalla ajattelin, että tuohon melkein yltäisin, tuohon tyylilajiin saavutuksissa. Nyt mietin, että melkein kuin linnun olisi kohdannut: laulullaan metsät tekee kauniiksi kulkea, vehmaiksi, on siinä sotilasmaista viisautta äänessä.
Mutta niin, miten ajattelin niin suureen taitoon ja elämänlaatuun yltäväni, kuin metsän heinikon punerrus tms. Olisi terve elämäntapa tai oma terve touchi, joka parantaa elämäntavan terveeksi, ikiaikaiseksi. Joka asiassa näkisi terveen elämäntavan osaset, jotka siinä on ideana, ja niin teko toisten tekoihin rinnastuessaan olisi tervehenkinen sekä itsellä että toisilla, ja siitä voisi jatkaa tervehenkisesti itse kukin, koko yhteisö, ja osin muu maailma ottaa mallia. ( World is of love (a mechanical model) http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html ) (http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html )
Olisi omia taitoja, olisi omaa tietään löytänyt, olisi niin hyvä olla yksilö, persoonallisuus, oman itsensä kaltainen ja vahva, mielellään yksilö. Ja niin ihmissuhteet olisivat tavalaan klisheemäisiä ja tavallaan tervehenkisiä: olisi kanttia ottaa kantaan, tehdä mielekkäitä tekeja, yhteisön arvostusten kantamia, yhteisön tervehenkisten tekemisten ja arvojen kantamia tervehenkisiä asioita, joissa olisi voimaa ja elämänsisältöä.
Ja voimaa, taitoaja ja kanttia saisi sotilasmaisuudesta: puolustaisi jotakin, satsaisi tervehenkisiin linjauksiin, ottaisi mallia pikkulinnuista yms villin luonnon vahvoista eläinhenkilöistä (http://wildharmony.blogspot.fi/ ). Olisi tervehenkisen liikunnallinen, käytännössä tekevä, hyvällä ymmärryksellä luonnon ihailun myötä ja kauniiden arvojen myötä tunteva, maailmasta välittävä, tuntein elämää lähestyvä, perinteisen elämäntavan elämänpiiriin ja missipoihin motivoitunut, tuntein hyvällä ymmärryksellä, luonnon esikuvien taitotason osia siellä täällä tavoittava. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html

My old video: if you can imagine a skill livelily, you can learn it https://www.youtube.com/watch?v=QAFN4gs35_A "

Epäonnistumisista lisää tsemppiä

Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi

"Epäonnistumisista lisää tsemppiä

Jos oikein välittää jostakin tehtävästä, niin yleensä masentuu, jos epäonnistuu siinä, ainakaan pahoin. Silloin tulee masennuksen vuoksi tauko muuhunkin tekemiseen: on aika pondeerata, että kyllä haluaisin paremmin yrittää, esim. tuon ja tuon ja tehdä syvällistä laatua, maailman kanssa sovussa viisaasti ja eläväisesti, tehdä kunnolla tuon ja tuon, hyvällä tekemisentavalla, joka on tämä, näin siitä pääsisi, kun tsemppaisi. Ja niin pienen tauon jälkeen, esim. 5min - puolisen tuntia - 3 tuntia - seuraavana päivänä - ensi viikolla, yrittää jaksavaisin mielin uudelleen, mutta edelleen tuosta tehtävästä kiinnostuneena, nyt vain syvällisemmin yrittäen. Ja sitten huojentuneena huilata, ihailla tuloksiaan ja painaa oppimansa mieleensä vastaisen avuksi, olla olematta kamalan sosiaalinen ja vaan aiheeseen keskittynyt, sen tunteilla hyvällä syvällisellä parhaan laadun tavalla ottava. Ja sitten muihin puuhiin, menemättä lounaalle jonkun saman tekemisen ihmistutun kanssa tms, sillä juuri heidän siivelläänhän ensi kerran epäonnistuit. Vaan vaihda tekemistä, anna onnistuneiden tekemisentapojen ym hyvien valintojen muistojen syöpyä mieleesi esim. matkalla jonnekin muualle päin."

Joululahjoja

Taito-ohjeita linkkilahjoiksi http://joululahjoja.blogspot.fi/

Teknisyyksien oppimisesta

Aikanaan Helsingissä kävin peruskoulun ja lukion, muttei se motivoinut ollenkaan. Jos koulua olisi ollut vain eka luokka, niin silloin vasta olisi asia ollut ihan kiinnostavaa, tavallaan opiskeltavana kiehtovaa edes jonkin verran, niin kuin äitini tuntui olettavan sen olevan koko koulun pituuden ajan. Ekalla luokalla oli uutta asiaa, asioita käytiin läpi ensi kerran, rakennettiin maailmankuvaa uusista asioista ja niin koulunkäynti silloin oli mielekkään vaativaa. Mutta sen jälkeen käytiin uudelleen läpi samoja asioita mutta aina vain teknisemmin eikä siinä ollut muuta mieltä kuin hidasteluja hämäys, että niin pitkään kouluun muka luonnostaan kului. Teknisyydet olisi suurimmaksi osaksi oppinut heti samalla: Teknisissä asioissa ei kuulu matkia asiaa eikä tyyliä vaan hahmottaa käsiteltävän asian rakenteet mielekkyyksineen sekä se, mihin kimpaleeseen kukin ilmaisun valinta viittaa. Kun nuo osaa, niin teknisyydet on yleensä ihan sillä hoidettu. Ja niin ei koulua olisi tarvinnut käydä lähimainkaan niin pitkään.

Nimitysten valitsemisesta

En ole sanojen kanssa taitava, osaanpahan vain valita kuvaaia ilmaisuja. Mutta jos ajattelee ajattelun näkökulmasta sitä, miten nimitykset olisi valittava, niin yksi seikka olisi kuvaavuus: että tunnistamme helposti ko asian oikeanlaisena nimityksestä erikseen muistia rasittamatta ja että käyttöyhteydestä jääneet mielikuvat tukevat tuon ilmiön ymmärtämistä ja oikeaa kuvaa tuosta ilmiöstä. Näin myös saman nimityksen mahdollisten muiden käyttöyhteyksien osalta, etenkin, jos niillä on elämässä väliä tai merkitystä maailmassa ymmärtää ne aina oikein. Joillakin ihmisillä on vahvat mielikuvat sanoista, mikä kai usein liittyy siihen, ettei heillä ole niin selkeitä vahvoja mielikuvia monimutkaisemmista ajatuksista. Toisille taas sanat viittaavat vain johonkin, eivät ole suurten merkitysten kantajia, ja joillekin ne ovat vain termejä, eivät kummempien mielikuvien lähde, mikä kai liittyy siihen, että on lukenut paljon mutta elänyt vähän. Mutta mitä nimityksessä voisi olla lisäksi, olisi hyvä lähestymistapa ko asiaan tai aihepiiriin, esim. tyyli, joka liittyy hyviin tekemisentapoihin ko aihepiirissä.

Näköhahmotus ja ajattelukyky

Minusta on vaikuttanut siltä, että kullakin ihmisellä on tyypillinen kimpale, jonka kokoisia rakenteita hahmottaa mielellään. Sama on kai sekä katselemisessa että ajattelemisessa ja muissa taidoissa ja tekemisissä, mm sosiaalisissa suhteissa. Kimpale on tietyn kokoinen. Siinä ovat rakenteet tiettyä monimutkaisuutta, tietynkokoinen rakenne siis. Jos siinä on virheitä tai laiminlyöntejä, toistuvat ne yleensä muiden asioiden hahmottamisessa. Kyseessä vaikuttaa olevan mieliteko kuten helle vai viileän sään reippailu ulkona kiehtoo enemmän niin, että sen hahmotustapoihin on koko ajan sovittautunut. Tai että insinöörityö, näytteleminen vai elämä aistit auki. Aistit auki eläminen näyttäisi tuovan parhaan ymmärryksen. Tuolle kimpaleelle ont yypillistä, että siinä on tietty määrä tietyn tyypin konkreettisuutta, miuelikuvitusta, valheita, matkimista, kokemusta, tietyntyyppisiä tunteita, tunnelmatajua, tietynlaista sosiaalisuutta jne aina mukana, eli se on pikemminkin lähestymistapa elämään kuin yksittäinen taito. Yleistä taitotasoa voisi kai tuolta osin parantaa, jos jonkin itseä kiehtovan aihepiirin tekemisissä olisi hyvin sujuvaa aistit auki katselemista ja kunnollisia havaintoja, jotka tuntuvat miellyttävinä tuntemuksina luonnostaan tekemisentavan hyvien puolien vuoksi.

Sosiaalisia taitoja koulujärjen avulla

Tein tuollaista linkkilistaa aiheesta http://ihmispaata.blogspot.fi/ .

Kesäleirejä?

Tällanen vanha idea:
Tuon kun tämän blogin ajattelukurssin yhdistäisi luonnossa liikkumiseen, perinteisiin maataloustöihin, käsitöihin, ehkä lauluun nuotiolla yms, niin olisi ehkä puoli tuntia ajattelun opettelua ja se mukana pitäen viikon kiva leiri lapsille tai nuorille, mikä parantaisi koulussa pärjäämistä ja toisi kivaa sisältöä kesälomalle. Kanssa voisihan noita tämän blogin älykkyydenkohotusohjeita jotenkin pitää mukana. Eräopas, intiaani, maatila, käsityöt, musiikki,... Liikuntaa ja aistien käyttämistä. Hevosia? Eläimiä? Ja luontoa ainakin. Epätasaista maastoa edes jonkin verran, jotta silmän ja liikkeiden ym toiminnan yhteispeli sujuu realistisen havainnollisesti (ei asfaltti tai pelkkä tasainen mäntykangas).

Suurista tunteista

Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

"72. Surusta ja vahvoista tunteista
"Jos jäsentää havaintojaan kuivan teoreettisesti tai rakennetun ympäristön tapaan jäsentäen, elämä jää jotenkin ohueksi ja sen rytmit keinotekoisiksi ja niin sen virta ei jaksa kantaa suuria tunteita vaan ne heittelevät holtittoman oloisesti. Jos sen sijaan elää käytännön elämää käytännönläheisesti hahmottaen aistit auki ja kroppa urheilulliseen tapaan lihakset vahvoina kantaen, niin elämän perusvirta on vahva ja sen rytmeissä on paljon variaatioita tilanteen mukaan, ja niin vahva tunne onkin elämän vire vähän niin kuin sää, eikä holtittomuutta tuova tekijä. Silloin vahvat tunteet eivät tunnu hankalilta vaan elämän suuriin kysymyksiin liittyviltä luonnollisilta tavoilta kokea ne ja elää vahvasti." "

Koulun lyhentämisen tavasta

Jos tavallinen keskivertovanhempi katsoo koululaisen oppikirjoja ehkä vartin verran koulun lukuvuoden alussa eikä juurikaan pidempään niistä jaksa kiinnostua, ja koululaisella puolestaan on koulua samoista kirjoista koko vuoden eli yli 10 varttia päivässä, 5 päivää viikossa vuoden aikana yli 30 viikkoa, tekee se 10 x 5 x 30 = 1500 eli yli 1500-kertaisesti sen, mitä vanhemmat jaksavat kiinnostua. Ei lapsi niin paljon tyhmempi ole! Eli koulua tarvitsisi kyllä lyhentää paljon, siis nopeuttaa opiskelua, vaikkei asiamäärää karsisi. Arvataanpa vaikka että koulu pitäisi lyhentää kymmenesosaan tuosta, siis noin vuoteen koko koulu, mikä tietenkin silloin olisi luontevaa jakaa useisiin, vaikkapa kahden viikon tai viikon pätkiin useiden vuosien ajalle niin, että lapset oppisivat kasvaessaan lisää eivätkä vain kävisi kouluprässin läpi.
Mikä sitten olisi sopiva? Koulun ei kai pitäisi tavoitella työmäistä uurastamista, kun ei se ole aikaansaavaa, tehokasta, viihtyisää, viisasta eikä elämänviisasta edes työelämää varten, vaan hyvin sujuva tekeminen olisi kai sopiva mittapuu, tavoite. Samalla saisi olla näkymä elämästä laajemmalti, yhteiskunnasta ja opintojen roolista niissä, niin että koulussa olisi joustonvaraa, säätöjä, minkä taidon opiminen parantaisi työelämää ja aikuisen elämän järjestelyjä ylipäätään, poistane niistä kohtuuttomuutta ja lisäten tilaa erlämälle ja tervehenkisyydelle.
Joillekin vanhemmille koulu on paikka johon sijoittaa lapset pois jaloista pyörimästä edes osaksi aikaa, kun ei muuten heitä niin jaksaisi. Siksi, jos koulua olisi ajallisesti vähemmän, tarvitsisi harrastusleirejä, iltapäiväkerhoja, leikkikenttiä, mahdollisuuksia tutustua eri elämänalueisiin esim. osin kuin työpaikkoihin kenties vanhanajan maalaistalojen tapaan kenties, olla enemmän, suorastaan vastaava määrä ajasta kuin mitä koulun ja iltapäivätoiminnan yhteensä viemää aikaa kenties karsitaan. Olisi hyvä, että ihmisellä olisi oma ymmärrys koulun jälkeenkin. Terveellä tervehenkisellä lapsella on käytännön edellytykset hyvään ymmärrykseen vähemmälläkin koulunkäynnillä mm. tämän blogin tekstien opiskelemisen myötä.

Tunnelmatajusta

Tunnelma on jotakin sellaista kuin nähdyn ja koetun maiseman rakenne, josta kuvastuu se, miten tuossa maisemassa eletään, mikä sen dynamiikka on, mitkä sen tärkeimmät ilmiöt. Nämä ovat jotakin sellaista huomiontekoa kuin runoja lukiessa, että onko joku runoilija kirjoittanut "asfaltin raosta kasvaa voikukka" ja toinen, että "asfaltin raoista kasvaa heinää", että mitkä ovat nuo tärkeimmät ilmiöt noissa havainnoissa ja mitä eroa sillä on, kummin on: että luonto valtaa alaa ja tekee ympäristöstä viihtyisämpää ja tervehenkisempää, on molemmissa, samoin se, että asfaltti halkeilee usein reunamilta, mutta voikukka on kukka ja rikkaruoho ja aika tallaamista kestävä, kun taas heinä on syrjemmällä kasvaa, hiljaisen tunnelmallista eikä kestä tallaamista. Kanssa jos tulen liikkumasta, niin liikkeeni ovat hulppeat, liikkumiseen ja fyysisestä rasituksesta palautumiseen sovitetut, mikä näkyy sekä elekieleni tunnelmassa että jos jätän tavaroita huiskin haiskin lojumaan, niin tuossa jäljessä, ympäristöni ulkonäössä, ja siinä on se hyvä puoli, että niitä katsellen ja mukaan lähtein saa liikkumisen vireestä paremmin kiinni. Kun taas jos joku haluaa salata, mitä tekee, niin tulee siinä rajoittaneeksi tekemisentapaansa ja siität ulee hänelle huono lyttyyn laitettu olo eikä hän saa tekemisten vireestä kiinni niin hyvin, mutta toisaalta jos joku on mielellään siisti ja laittaa kotia kivaksi asua, niin eihän se hänelle tuo lyttyyn laitettua oloa, vaikka kadottaakin edellisten hetkien tunnelman jäljet asuinympäristössä. Tunnelmatajulle ovats iis tärkeitä selkeään hahmotetut arkiset asiat, jotka tunnistaa hyvin ja varmasti, kun taas tunnelman hahmottumattomat piirteet eivät tuo muuta tietoa kuin, että oli siinä jotakin hahmottumatonta vielä lisäksi, lieneekö ollut mielikuvitusta tai näyteltyä, ei tekemisen perustaksi sopivaa.

(Runojen lukemista olen parhaiten oppinut Bashon ronukirjoita, joissa on romaanimaisen tekstin välissä runoja samoista aiheista. Sen jälkeen on ollut kiva jatkaa muihin suomenkielisiin runoihin, mutta ekalla kerralla luin siinä välissä vanhojen kiinalaisten runojen suomennoksia. Myös, jos joskus on kadottanut otteen siitä, miten runoja luetaan niin, että niistä saa paljon irti, ja runot ovat vaikuttaneet pelkältä sanahelinältä, niin Bashon kirjojen lukeminen on nopeasti tuonut takaisin mielekkyyden runoihin. Samalta suunnalta ovat toki romaanit. Mielestäni elämänlaatua on parantanut paljon, kun on samoina aikoina sekä harrastanut liikuntaa että runoja ja käynyt joskus luontoretkellä ja ollut kiinnostunut kä'ytännön elämästä sekä maailman parantamisesta. En tiedä, liittyykö se tähän mutta samoihin aikoihin tapasin kuunnella radiota, lähinnä poppia ja rokkia. Mielestäni jokaisen runoilijen runoja täytyy lukea eri tavalla: eri etäisyyden päästä, eri näkövinkkelistä, eri elämänalueita painottaen jne.)

The best fact language is like music http://musicalfactlanguage.blogspot.fi/

22. maaliskuuta 2019   Runojen lukemisessa ja usein muussakin lukemisessa on olennaista, ettei vain totea, että tuollainen on tuo runoija tai kirjailija, vaan ottaa etäisemmän asenteen kirjoittajaan, etsii omasta kokemuspiiristä vastaavia taitoja ja mitä niiden avulla voi löytää, elämänsisällön tyyppejä, viisauksia, niin elämänmahdollisuudet aukeavat laajemmiksi, taitoja on kokonainen kirjo käytettävissä esim. eri kirjailijoihin vertautuvat, eri harrastukset, eri kiinnostuksenkohteet, eri ammattialojen taidot ja arvot, kiehtovista kulttuureista opittua ja elämänkokemuksesta kivoja tekemisiä. 

Käsityöt ja ajattelukyky

Ajattelukyvyn kehittämisen kannalta on hyvä, että kouluissa on käsitöitä. Käsityöt ovat konkreettisia ja tarjoavat aistimalleja sekä asioista, niiden piirteistä että tekemisestä ja tekemisentapojen sujuvuudesta ym puolista. Käsitöitä tehdään monenlaisia eikä aina samaa, mikä on hyvä, koska ei ole tarkoitus jumiutua paikoilleen, uutta oppimatta. Käsitöitä tehdessä ja suunnitellessa hahmotetaan rikkaasti myös muuta elämää ja mietitään, mikä olisi omassa elämässä hyvä ja kiva. Hahmotetaan sosiaalisia suhteita, omaa ihmistyyppiä, tunteita, kätevyyttä, käsitöiden tulevaa kohtaloa ja elämänkaarta, sekä taitojen oppimista, yhdessä tekemistä, kuinka kukin tekee omanlaistaan jotenkin persoonallisesti, hahmotetaan myös eri elämänalojen erilaisuutta, värejä symbolimerkityksineen ja tunnelmallisine viehätyksineen, yms

* * *
 http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/
"Vaatteiden ompelemisesta ilman kaavoja

En ole taitava ompelemaan, mutta tästä olen tuntunut saavan langanpäästä kiinni.
Eli kun olen halunnut ommella vaatteen itselleni, olen ottanut lähtökohdaksi joko jonkin sopivanmallisen vaatteen, joka minulla jo on, tai sitten vanhan osaamiseni hameista tms. Olen miettinyt, minkätyylisen vaatteen haluan, ja valinnut kankaan(t) sen mukaan. Sitten kun minulla on kangas pestynä, niin olen sen värien, kuvioiden ja tunnun perusteella etsinyt sopivaa vaikutelmaa, sekä kankaita hajamielisesti tuijotellen että peilin edessä lyhyesti oikeaa vaikutelmaa hakien. Silloin olen saanut selville, millainen uusi vaate olisi vanhan vaatteen malliin nähden, esim. väljempi tai ihonmyötäisempi. Vanhasta vaatteesta olen saanut perusmuodon ja mitat, joihin olen lisännyt väljyyttä tai vartalonmyötäisyyttä sekä muuttanut pituuksia kokemuksellisesti selkeään hahmottuvilla mitoilla: vaaksa, kämmenenleveys, kahden sormen leveys, puolen sormen leveys, tms, enkä senttimetrimitoilla, niin olen paremmin ollut koko ajan kärryillä siitä, mitä teen ja miksi, enkä ole voinut sotkea mittoja muiksi luvuiksi, ja mitat ovat olleet yleishahmon tukena kasvattaen ompelutaitoani sen sijaan, että olisivat olleet senttimetrisekamelska ja aina vain uudelleen mitattavat. Sitten olen leikannut kappaleet saumanvaroineen ja ommellut peruslinjat. Sitten olen sovittanut peilin edessä ja koettanut kangasta liikuttamalla löytää oikeaa hahmoa yksityiskohdille, ja kun se joskus jonakin hetkenä on ollut kivantunnelmainen, niin fiksannut kankaan asennon siihen ja sormenleveyksin tms tai kiinni pitämällä tai jopa harsimalla jättänyt tyyliseikat paikoilleen niin kuin kiva on, ja ommellut sitten niin.

* * *
(Tuossa nuo kokemukselliset mitat ovat siksi tärkeitä, että ne ovat samalla kielellä kuin haaveet siitä, millaisen vaatteen ompelisi, ja niin mitta ei häiritse mielikuvaa siitä, minkälaisen ja minkähenkisen linjan ompelisi ja miten kangas kivalla tavalla asettuisi. Eli ei tule summittaista suttua jälkeä tyyliin "en mä tiiä", vaan haavemielikuva ompelun ohjeena tehtyjä käytännön ratkaisuja, joissa jo osattu ja vielä mietittäväksi jäänyt erottuvat selvästi, ja uudet ratkaistavat kohdat kai ratkeavat samantapaisella tekemisentavalla kuin vanhat onnistuneet, ja niin oppii joka kerran uutta ja osaa vanhan kunnolla. Tai niin ainakin oli tätä ohjetta laatiessani ideanani. Haaveilu on siis tässä edellytys vaatteen muodon, näön, tunnun, tunnelman ja käytännön piirteiden hahmottumiselle ja ompelun ohje siinä, missä kaava ennen. Mitan ja hahmon mittasuhteiden löytymistä helpottaa vertaaminen vanhaan vaatteeseen, josta näkee sekä millainen se on päällä ja mitä muutoksia siihen nähden tulisi tehdä (esim. kankaan erilaisuuden vaatiman eri tyylin vuoksi) ja siitä saa kaavat kangaskappaleille, kun ottaa tekemänsä variaatiot huomioon.)"


* * *
 7.1.2017   Oiskohan käsityötaidoissa iloa linkkilistastani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/kirpparivaatteiden-ym-muokkaamisesta.html vaikka sen kierrätystä ajatellen laadin?

* * *

28.8.2020   Käsitöitä ei saisi tehdä niin, että mielikuvituksen käytöstä saa plussaa, sillä silloin havaintokyky voi keskittyä mielikuvitushahmojen keksimiseen esim. katselemisessa elämässä ylipäätään, ja niin kaikki monimutkaisemat havainnot jäävät pois niin kuin esim. tunnelmataju, elämänviisaus, kai sosiaalisista vaikutelmista iso osa, monimutkaiset nähdyt rakenteet, yms, mikä tietenkin on ymmärrykselle tuhaóisaa.

Generalizations

Advices about overcoming difficulties in making correct generalizations about things connected to humans

The correct generalization typically isn't "the same to all", instead it is "everything according to JUSTICE".

All do not have feelings about others, or they claim that they do not have. One cannot replace feelings about others by one's own selfish feelings or one's feelings about oneself. Instead most can learn those kind of feelings about others. They are something like if you are taking part in some birthday party, you might at some occasion feel mildly freindly toward the one celebrating one's birthday and say "please take a piece of cake yourself". Such mild positively feeling feelings are feelings about others that one can use in making correct generalizations. So the others are more distant to yourself than what you thought this far, the world is further away and larger.
Or if you listen to someone talking about a concert they went to, you might feel that concerts are nice to have around, to have the possibility to where one lives. So you have a feeling about a phenomenom in the world, in the society and you feel likewise as others about it and your feelings and your thoughts go along the lines that is generally considered good quality thinking about them, telling about the value of those things in the world and in life.

Making generalizations isn't build on some theory perspectiva far from practise. Instead you look at the cases at hand, make a generalization based on them. Then put that away to memory andpick new cases randomly from your memory, make generalizations based on them and compare the end result to the first generalisations. Repeat a few times.

If social things seem a mess, you should learn to estimate the value of each point (and each point of view) that you raise: how wide area of validity it has, how sure it is, how moral it is, what kind of ways of thinking it is based on, what areas of life it belongs to. So you have one map of these things for different points on different atmosphere according to what they are like and which ways thought of etc. Do this also when you have gotten social influence from someone else, so that the points are more on her/his typical point of view and ways of looking at things and her/his areas of life.

Omista vahvuuksistani

Olen blogissani About what I have written http://aboutmytexts.blogspot.fi/ kirjoittanut englanniksi omista vahvuuksistani, siitä, mitä ne oppiakseen minun erityispiirteitäni tarvitsisi oppia ja miten ne kasvavalle polvelle opettaa. Näillä olen tarkoittanut lähinnä kirjoitustani tulevaisuuden tietokoneista http://feelingcomputers.blogspot.fi eka kirjoitus, näkemystäni tunteidenmukaisuuden hyödyllisyydestä http://workandfreetime.blogspot.fi linkki kirjaan, ja kirjaani http://2013paradise.blogspot.fi ekan kirjoituksen linkki kirjaan, sekä ajattelukykyä yleisesti. Olen näistä kirjoittanut siksi, että ne vaikuttavat olevan tulevaisuuden ihmisiltä vaadittavia vahvuuksia: miten ajatella globaaleja kysymyksiä, miten sovittaa yhteen teknologia, järki ja tunteet, sekä yksilöllisyys ja koulutettu järki.

Eri ihmistyyppien älykkyydestä ja tyhmyydestä

Kettu on usein henkilö, joka tekee vaikutuksen tyhmiin: sai se sentään jotakin aikaiseksi, minäpä otan siitä mallia älyssä. Kettu on usein henkilö, joka juonien saa yhden tietyn hyödyn muutamalla tai monella kikalla. Ketun juonien onnistuminen perustuu siis siihen, että on, mistä ryöstää ja maailma pyörii omalla painollaan, on hyötyjä saatavilla, joita kettu ei saa itse aikaan. Se yleensä merkitsee, että se näkemyksellisyys, jolla ympäristön ihmiset huolehtivat asioistaan ja yhteisön toiminnasta, on fiksumpi kuin, mihin kettu itse yltää, luo enemmän hyötyjä. Kettu tavoittelee usein yhtä etua monen muun kustannuksella, mikä on lyhytnäköistä, yhteisön keskivertojäsen ymmärtää paremmin. Jos kettu olisi fiksumpi, se viisaalla strategialla loisi itse monta hyötyä sen sijaan, että ryöstäisi niitä muilta. Jopa tyhmä tehdessään yhteisön viisauden mukaan voi olla viisaampi kuin kettu, mutta ajattelee, että minä sain aikaan vain nämä tavalliset, kettu jotain muutakin, mutta heitti kyllä tavalliset roskiin ja vain toisten siivellä on niistä hyötymässä.

Usein syntyy vaikutelma, että useimmilla on suunnilleen samat lähtöedellytykset älyn suhteen ja siinä, missä älykkäät usein ovat yksialaisesti treenanneita, tyhmät tekevät hyvällä laadulla ideaaleista luopumatta, sydämellään oikein, niin kuin kaikista viisainta on.
Varsinaisia tyhmiä ovat ne, jotka ovat vain koulun ulkoa lukeneet, mutteivät ymmärtäneet. Yhteiskunta tuntuu usein tukevan heitä kuin olettaen, etteivät muut osaisi senkään vertaa, kun ei koulu ole heidän olemuksessaan yhtä kömpelön näkyvästi esillä. Se tietenkin tuntuu sabotaasina, sillä muut ovat ymmärtäneet vielä enemmän ja syvällisemmin.
Vielä tyhmempiä, lähes älyä vailla ovat kai ne, joiden kotimaassa on jatkuva helle niin, että ajattelu on siellä mahdotonta.

Eri ammattiryhmillä on eri lähtökohdat. Periaatteessa jotkut tekevät perusjuttuja peruslaadulla ja toiset osaavat enemmän ja rakentavat siihen päälle esim. sosiaalista osaamista ja elämänviisautta, mutta käytännössä eri ammattiryhmillä on eri koulutus ja työnkuvan erilaisuuden vuoksi toisten ammattiryhmien vahvuudet eivät tule vaalituiksi lähes ollenkaan, eivät vaikka ne olisivat ihan perustaitoja. Jää yksilön oman harrastuneisuuden varaan rakentaa laajempia elämäntaitoja ja parempaa laatua noin laajemmin katsoen. On naivia olettaa, että ihmisillä automaattisesti olisi muita asioita vaalittuna kuin ammattinsa käytännössä vaatimia perustaitoja, olivat ne muut sitten peruskoulun järkeä, perusvaastuuntuntoisuutta tai elämänviisautta ja yhteiskunnan pitämistä hyvällä tolalla.

Eri lähestymistapoja on tärkeää vertailla

"Tuli tässä mieleeni, että kun puhutaan, että söi omenan hyvän ja pahan tiedon puusta, niin voidaanko sillä viitata siihen, että jos on kasvatettu hyvin mutta haluaa tutustua muihin näkökulmiin ja muihin lähestymistapoihin, muiden taitojen hedelmiin, niin jos silloin ei järjellään vertaa, että montako asiaa tällä lähestymistavalla on huomattu ja miten hyvällä laadulla, miten laajasti, miten olennaisuuksia, mitä virheitä ja puutteita lähestymistavassa on, missä kokoluokassa liikutaan ja minkälaisen maailmankuvan puitteissa, ja tuolta kannalta järjellään vertaa eri lähestymistapoja ymmärtäen, että huono lähestymistapa ei harjoitellen kasva hyvän tasolle vaan pitää tehdä valintoja siinä mitä lähestymistapoja käyttää ja mitä käyttää mihinkin. Niin jos ei noin tee, niin varmaan luulee huonoakin hyväksi ja hyvää vähän yhtä huonoksi kuin huono lähestymistapa, ja niin menevät kaikki arviot myttyyn, vaikka tuolla tavoin vertailemalla olisi homma pysynyt kasassa ihan ok."

Musiikin sävellystaidon ja objektiivisen ajattelukyvyn yhteydestä

Meneeköhän tämä liian kauaksi koulun mahdollisuuksista? Mutta kiinnostava aihe!

Lainaus blogistani http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi maaliskuulta 2012 :

Sävellystaito ajatteluna

"Joskus jo onnistun laulelemaan jotakin kivaa omasta päästä jonkin läsnä olevan aiheen tiimoilta kuten koirani, aamutunnelmia tai maaliskuun alun lämmin sää. Ei riitä laulaa tunnelma vaan on mietittävä siitä kiva eloisa olennaisuuksia korostava näkökulma ja laulettava se. Vaikka vähäistä vielä onkin, on tyydyttävää tuotta omia sävelmänkappaleita, ehkä se on jokin perustaito elämässä, joka pitäisi kaikilla luonnostaan olla, mutta mikä siitä useimmilta uupuu, tuntein ajattelemisen taito vai mikä? Joka kerran, kun huomaamme jotakin tuntein, ajatus kertoo, että tämä tunteita koskettava kokonaisuus on tärkeä tästä syystä. Jos ajattelisimme tuohon tapaan, olisiko silloin tunteidemme ja tuntemustemme musiikki ajattelumme kieli, jolla ajatellen eniten viisastuisimme ja oivaltaisimme, olennaisimpia, suurimpia, mitään laiminlyömättä: kuuntelisimme vain kokemustemme musiikkia aina, kun haluaisimme ajatella ja viisaasti reagoida.
Hyvälaatuinen objektiivinen ajattelu rakentaa kaikkien havaintojen joukon varaan: aistimukset, maailmankuva, tunteet ja elämänfilosofia. Ajattelu on siis sama kuin herkistyminen kuulostelemaan havaintojaan, havaitsemaansa maisemaa tunnereaktioineen ja filosofisine näkökulmineen siitä, mikä on hyväksi maailmassa, mikä ei ja miksi. Havaintojen, tuntemusten ja niihin liittyvää ymmärrystä vastaavien tunnereaktioiden kieli on lähellä jollei sama kuin musiikin alkumuoto tunnelmallisissa koko elämän piirin kattavissa kokemuksissa eli havainnoissa. Niin parhaimman laatuinen objektiivinen ajattelu voi olla sama kuin tunnelmasävyistä yms. vaikutelmista rikkaan musiikin säveltäminen, jonka ilmeisesti kuuluisi olla jokaisen perustaito, joka kytkee yhteen ajattelun, tunteet, kommunikaation, elämänviisauden, filosofian ja rakkauden musiikkiin."

"Olisikohan tuossa musiikin ja luonnollisen ajattelun kielen yhteydessä ajatusten elämääkoskettavuus: tämä on tärkeä ilmiö ja tämä soi, molemmat osuvimmillaan yhtä aikaa, vaikkei niitä saakaan etsiä toistensa avulla, jollei ole jo täysin perillä siitä, miten niiden yhteys menee.
Ajateltavat ilmiöt voisi hahmottaa aistivoimaisesti, jolloin vaikutelmat eli taiteen kieli eli kokemukselliset havainnot kokonaisuudessaan kertoisi asioiden objektiivisen rakenteen eikä tarvittaisi palikkajärkeä ollenkaan. Koko ajatustavan sitoo yhteen maisemakatse kuten käytännössä toimeliaalla ihmisellä. Hyvä meininki ja toimivuus ovat sama.
Joka tapauksessa, kun laulukirjani sävelmiä kuulostelee, soivuus näyttäisi olevan tekemisissä energisyyden eli toimivuuden kanssa ja ilmiöt näyttäisi hahmotetun ideaalisina kokonaisuuksina eikä sattuman kauppaa eli juuri niin kuin objektiivisimmassa ajattelussa maailman dynamiikan ymmärtämiseksi kuuluu. Siten soivuus ja parhaimmanlaatuinen objektiivisuus voisivat olla saman tekemisentavan eri puolia, joilla kummallakin on aksentti samoissa asioissa, mutta itse ilmiö on siis rikkaammin vaikutelmin hahmotettu kuin nuotit vain.
Ajattelussa ja taitojen ja onnen tavoittelussa alkavat palaset loksahdella paikoilleen ja saa uskomattoman toimivia ratkaisuja, kun vain kokeilee vastaukseksi terveitä ikiaikaisia elämäntapoja kuin aikojen alussa kaikilla elämän saroilla, mitään liiallisena pois tiputtamatta, jos se vain luontomme mieltymys on. Siksi uskon tämänkin ajatuksen toimivan ja sitä paremmin mitä enemmän siihen tutustuu, mitä paremmin sen oppii tuntemaan.
Tätä havaintojen tekotapaa ei tavoita koulumaista ajattelua noudattamalla, vaan on mietittävä, mikä soi. Se osoittautuu ajattelussakin oikeaanosuvimmaksi ilmiöiden kuvaukseksi.
Tällainen ajattelutapa olisi toiminnan ohjauksen näkökulma, jossa sävelmän kauneus kuvastaisi tekemisentavan kaikinpuolista onnistuneisuutta."

"Säveltämisen taidosta on minulla vielä paljon opittavaa, mutta jos tuota ajattelun ja sävellystaidon yhteyttä pohtii, niin varmaan osaisin siitä pääpalikat neuvoa: objektiivinen ajattelu aistitin maiseman tapaan löytyy ajattelukurssista Pikakoulu-blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html (helppo arkijärkinen kurssi, jonka oppii alle puolessa tunnissa), tuntein ajattelusta löytyy hiukan siellä mys ja aiemmista blogimerkinnöistäni tässä blogissa, olikohan viikko sitten, eli tunne merkitsee ilomiön tärkeäksi elämän kannalta ja ajatus/aistittu huomio kertoo, miksi ja miten se on tärkeä maailmassa; tunnelma on aistittu maisema, jossa tunteet kertovat, mitä nuo ilmiöt merkitsevät elämälle; tunnelmasävy on kaikkien havaintojesi joukko, niin maailmankuvan tason havaintojen kuin aistittujen ja tunnettujen (lisää syyt samaan tapaan kuin tuntein ajattelussa), eli tunnelma on parhaimmanlaatuinen objektiivinen havainto kustakin asiasta; maailman dynamiikan ymmärtämiseksi on tärkeää ymmärtää, mikä toimii mitenkin, mitren vahvasti ja minkä suuntaisesti, eli hahmottaa, millaisia maisemanb ilmiöt ovat terveessä ideaalimuodossaan, josta osia vain ovat niiden muut muodot, eli hahmottaa ne energisimmillään, tunteidenmukaisimmillaan, terveimmillään eli soivimmillaan; hyvin toimiva meininki soi parhaiten ja on siis toimivin ratkaisu siihen mitä strategiaa, sosiaalista meininkiä, elämänasennetta, näkökulmaa, arvovalintoja ja tekemisentapoja kannattaisi käyttää; maiseman olemmaisia piirteitä ovat maisema kokonaisuutena nähtynä rakenteineen, mittasuhteineen, yhteyksineen ja dynamiikkoineen, maiseman ilmiöiden voimadynamiikka: mikä on energistä, mikä vie mihinkin suuntaan, minkä varaan voi rakentaa ja mikä on liian voimatonta eli toimimatonta, eli mikä soi mitenkin terveen vahvasti ja luo hyvää meininkiä, joka kantaa kokonaisuuden terveelle parhaiten toimivalle tolalle, sekä mikä olisi paras strategia eli hyvä meininki valita kokonaisuudelle ohjenuoraksi tai ihan vain yhdeksi tenhoavaksi vaihtoehdoksi monen joukossa eli millainen musiikki on energistä, sopusointuista, terveen eheää ja kokonaiskuvallisen herkkää maisemaksi avautuvaa."

"Eli koulutettu akateeminen objektiivinen ajattelu ei soi, mutta musiikin säveltäminen tuottaa sivutuotteenaan parhaimmanlaatuisia kokonaiskuvallisia objektiivisia ajatuksia, musiikin kiehtovuutta vähentämättä, tuoden vain uuden merkityksellisyyden kokemuksen."

Laittelen tähän linkkejä muihin teksteihini, joiden maailmankuva onb tltä suunnalta:
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/05/kaikki-linjaukset-yhteen-sovitettuina.html
 http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/03/tama-paratiisiteoria-on-suojaukseksi.html
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/03/tunteet-ohjaavat-oikein-maailmassa.html
http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/01/paras-strategia.html

Kai tässä näkemyksessä tunteiden osalta on olennaista se, etten ole lapsena yrittänyt kopioida toisilta tunteita tietyistä asioista ja niin päätynyt näyteltyihin tunteisiin, mielikuvitukseen tai puppuun, vaan on vain ollut tavallisia tunteita omassa arjessani: auts, böö ja jipii jne.
Musiikkiin olen lapsesta asti peilannut omaa elämänkoekmustani tuntevuuden osalta ja yrittänyt oppia musiikista elämänviisautta mutten niin arvostanut uudempia kappaleita, koska niiden näkökulma on vaikuttanut kapeammalta, kuin ei niin taitavan, ei yleiustämistaitoisen ja ei elämänviisaan tekemältä, tai ulkomaalaista musiikkia, joka on vaikuttanut epäviisaammalta kuin suomalainen, vaan perinteisiä suomalaisia lauluja erityisesti: isänmaallisia, luontoaiheisia ja rakkauslauluja, jotka olen kokenut kovin viisaiksi ja kokonaiskuvallisiksi.

* * *
Sibeliuksen musiikista tulin kirjoittaneeksi tuollaisen: http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi/2016/08/sibelius-ohje.html